Eurajoen maatalousmuseo

Eurajoen maatalousmuseo on Suomen parhaimpia, ellei parhain pelkästään talkoovoimin rakennettu ja talkoovoimin ylläpidettävä maatalousmuseo. Sen yli 1000 neliömetrin näyttelyalalle on järjestetty 2547 esineestä monipuolinen 1800-luvulta leikkuupuimuriaikaan ulottuva Eurajoella käytössä olleista maataloustyökaluista ja -koneista koostuva näyttely.

Eurajoen kotiseutumuseo, jonka osa maatalousmuseokin on, käsittää maataloustyökalujen ja -koneiden lisäksi kokoelmat metsätöissä, kalastuksessa ja mehiläisten hoidossa käytettyjä esineitä sekä myös kattavan kokoelman käsityö- ja kotitalousvälineitä. Lisäksi Eurajoen kotiseutumuseo käsittää laajahkon asemuseon, kiertokoulusta ja kansakoulusta kertovan koulumuseon ja pienen palokalustonäyttelyn vuodelta 1908 olevassa museoalueella olevassa kylän ruiskuhuoneessa. Museoalueella on myös muutamia mielenkiintoisia muistomerkkejä. Kotiseutumuseoon on avattu vuonna 2010 Apteekkimuseo, joka sijaitsee Voltti-talolla kirkonkylässä.

EMmuseorakennus

Lähes 100 metriä pitkä Eurajoen maatalousmuseorakennus, joka on tehty keräyksillä saaduista aineista talkootyönä.


Eurajoen museot ovat valtatie 8 tuntumassa Rauman ja Porin välillä Irjanteen kylässä, jossa on myös toiminnassa oleva Satakunnan vanhin puukirkko. Muutakin katsottavaa Eurajoelta löytyy, mm. ydinvoimaloita ja Vuojoen komea kartano.

Aukioloajat ja hinnat

Aukioloajat

Avoinna 4.6. – 13.8.2017 sunnuntaisin klo 13-19.

Muina aikoina sopimuksen mukaan. Tiedustelut 044 312 4216.

Pääsymaksut

Pääsymaksu on 5 €, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi

Opastetut kierrokset hinnoitellaan erikseen.

Tapahtumat 2017

4.6.2017 Irjanteen museot kesäkauden avaus klo 13-19.

27.7.2017 Kansanlaulukirkko Irjanteen kirkossa klo 18.00 alkaen. Myös museot ovat avoinna.

9.9.2017 Hevoskynnön SM-kisat Vuojoen kartanolla klo 11.00 alkaen.

EMkirkko

Satakunnan vanhin puukirkko Eurajoella


Sijainti ja yhteystiedot

Eurajoen maatalousmuseo sijaitsee Irjanteen kylässä Satakunnan vanhimman puukirkon läheisyydessä, Irjanteen kirkonmäellä.

Apteekkimuseo sijaitsee Voltti-talolla kirkonkylällä.

Eurajoen maatalousmuseo
Huhdantie 8 (Irjanteen kirkonmäki)
27100 Eurajoki

Apteekkimuseo
Tohtorinpolku 2
27100 Eurajoki

Tiedustelut
044 312 4216

Internet
http://museo.eurajoki.fi
http://museotirjanne.suntuubi.com


Museon esineistöä

Suuri osa museon paljon entisöintityötä vaatineista koneistakin on saatettu käyntikuntoisiksi, mm puukaasutraktori, tuulimoottoripumppu ja hevoskierto.


Yhdistelmäkylvökone

Maatalousmuseon tiloissa on myös Suomen ensimmäinen yhdistelmäkylvökone.

Matti Kares kertoo

Helsingin Yliopiston opetus- ja koetilalla Malminkartanossa paneuduttiin 1960-luvun alussa kylvön parantamiseen, niin kuin monessa muussakin yrityksessä ja laitoksessa. Satotaso oli koko maassa mieluimmin laskemassa ainakin, kun otetaan huomioon lannoitteiden käytön lisääntyminen. Allekirjoittanut yritti sekä tutkijana että tilanhoitajana löytää ratkaisun sekä orastavuuden parantamiseen että lannoituksen vaikutuksen aikaistamiseen. Tässä mielessä yritin miettiä ja rakentaa hyvinkin monenlaista laitetta, jolla lannoite saataisiin tuoreeseen maahan, jolloin ravinteet olisivat kehittyvän oraan saatavilla heti orastamisvaiheessa eikä vasta heinäkuun sateissa.

EMkylvokone


Näissä merkeissä tuli teetettyä tilan sepällä Rauno Tuomella (Sammatti) monenlaisia viritelmiä vanhoihin koneisiin ja joku uusikin ”susi” tuli tehtyä. Kesän 1964 mittaan vaivaiset muutaman vantaan koelaitteella tehdyt lannoite- ja kylvörivit osoittivat selvästi, että kun lannoite ja siemen olivat rinnakkain, lannoite hieman syvemmällä, niin hyvää tulee. Mutta niitä hyviä paikkoja oli koeruuduilla vain siellä täällä niissä kohdin, kun siemen- ja lannoitevantaat olivat pysyneet halutussa suhteessa toisiinsa ja maan pintaan nähden. Lannoitteeseen oli lisättynä valkoisia muovirakeita niin, että lannoiterivit löytyivät vielä syksylläkin. Tulos oli täysin selvä, vaikka mitään varmaan punnittavaa satoeroa ei koeruuduilta voinut korjata.

Heti syksyn 1964 puintien jälkeen oli minulle selvänä, mitä talven mittaan pajassamme tehtäisiin. Uusi kylvökone, jossa siemenvantaat pysyisivät vakaasti suunnassaan, ja siemenosan eteen lannoituslaite, joka olisi täysin sivusuunnassa hallittavissa, ja siihen semmoinen syvyydensäätösysteemi, että muokkaavien S-piikkien yhteyteen sijoitetut lannoitevantaat sijoittaisivat lannoiterivit niin hyvin haluttuun syvyyteen kuin suinkin mahdollista. Pyrkimyksenä oli samalla saada aikaan täydellisen muokkausvaikutuksen omaava kone, joka mukautuisi maan pinnan vaihteluihin eikä alkaisi toimia maata edellään työntävänä latana.

Markkinoilla olevista kylvökoneista näytti ainoastaan Laborin myymä Tive-Hercules riittävän jykevältä semmoiselta, että sen oma aisalaite voidaan poistaa ja sovittaa tilalle riittävän jäykkä ja pitkä runko, jonka päälle voidaan sovittaa iso lannoitelaatikko syöttimineen. Lannoitesyöttimen alle tuli olla mahdollista sovittaa hinattava 3-osainen S-piikkiäes, jonka kunkin osan perässä olisi varpajyrä. Ostin kylvökoneen, ja samaan aikaan tuli toinenkin ratkaiseva tekijä taloon. Hän oli Veikko Lifflander (Kerimäki), jonka pestasin sepän apulaiseksi. Muuten hän oli täysi mestari, mutta kun mestareista yhdessä pajassa voi olla vain yksi.

Piirustelin ja mittasin ostettua kylvökonetta ja äestehtaalta ostettuja irtopiikkejä ja varpajyriä monet illat ja viikonvaihteet. Näin syntyi millimetripaperille sekä sivu- että päällikuva. Yhdessä seppien kanssa todettiin, että äkeen piikkejä ei voida sijoittaa suorille piikkiakseleille, ellei koneen anneta venyä niin, että S-piikit voivat tarvittaessa joustaa, eikä takana oleva akseli tule vastaan. Sepät sanoivat, että tehdään mutka-akseli kotelopalkista niin näin tilaa löytyy, vaikka piikkien väli sivusuunnassa onkin vain 12 cm. Ja niin talven mittaan osat valmistuivat, ja Maaseudun Kone toimitti piirtämäni lannoitelaatikon. Heillä oli valmiina 1-akselinen kapea malli. Nyt tuli tilauksen mukaan 2-akselinen W-pohjainen 276 cm leveä syötin, johon seppämme rakensivat voimansiirron ja säätölaitteet.

Pari viikkoa ennen vappua vuonna 1965 alettiin koneen kasaus ulkona pajan edessä. Silloinen pajamme kun olin niin pieni, että kone ei sopinut sinne mitenkään. Olimme kaikki kolme hyvin tyytyväisiä, kun osat sopivat tarkasti kohdalleen ja yhdellä vetoaisan päällä olevalla hydraulisylinterillä nousi äes rungon pohjaa vasten ja saman tien kylvökoneen vantaatkin, ja voimansiirto katkesi syöttimille. Tämä tapahtui illansuussa pari päivää ennen vappua. Ilma oli kuiva ja aurinkoinen. Nyt olisi ehkä mahdollisuus maalata laitos. Mutta kannattiko se – jollei laitos toimisikaan?

Ensin oli tehtävä kylvökoe. Siispä Massey-Ferguson -65 eteen, parempaa ei talossa ollut, ja laatikot täyteen. Lähin pelto oli koskematon kynnös ja vauhdilla sinne. Ihmetyksellämme ei ollut oikein rajoja, kun totesimme, että Fergu jaksoi vetää eikä kone tukkeentunut. Muutaman kymmenen metrin matkan jälkeen pysähdyttiin katsomaan, minne on mennyt siemen ja onko lannoite tuuman sivulla ja kaksi syvemmällä vai eikö sitä löydy ehkä mistään. Äkeen syvyyssäätöä ja samalla lannoitussyvyyttä korjattiin rajoitintapeilla. Näin jatkettiin kylvöä ja nyt vasta huomasimme, että Laborin johtaja insinööri Anders Norrgård oli liittynyt joukkoomme. Hän kun oli hyvin innokkaasti seurannut osien valmistumista jo monta viikkoa poiketen silloin tällöin kotimatkalla töistä tullessaan katsomaan, miten koneemme edistyi.

Ja niin kylvö jatkui. Työnjohtaja Lauren oli huomannut ”salalähtömme” ja toi lannoite- ja siementäydennystä. Ja ennen kuin ilta täysin pimeni, oli kahdeksan hehtaarin lohko kylvetty ilman minkäänlaista häiriötä tai rukkauksen tarvetta. Mutta se maalaus jäi tekemättä ja on edelleen tekemättä. Vapun jälkeen tuli Koneviestin toimittaja kuvaamaan. Lehden ilmestyttyä näimme, että Koneviestin toimitussihteeri Jussi Sarvela oli nimennyt koneen HS-MK-Combiksi. Se HS tulee siitä alkuperäisestä kylvökoneesta Hydraulisk Såmaskin, MK taas MalminKartanosta ja Combi merkitsee yhdistelmää.

EMkylvo02

Yhdistelmäkylvökone työssä