Koveron kruununmetsätorppa

Kovero on perustettu kruununmetsätorpaksi vuonna 1859 ja se esittelee 1900-luvun alkupuolen elämänmenoa Pohjois-Pirkanmaan Seitsemisen metsäseudulla. Metsähallitus hoitaa Koverossa perinteistä kulttuurimaisemaa vanhan ajan menetelmin. Monet työt tehdään talkoovoimin. Koverossa on paikalla kesäaikaan isäntä tai emäntä kertomassa tilan elämästä.

Kruununmetsätorppa oli valtion mailla sijaitseva vuokratila. Vuokra maksettiin joko rukiina tai päivätyönä, taksvärkkinä. Maanviljelyn ja karjanhoidon rinnalla tärkeä työllistäjä Seitsemisessä oli metsänhakkuu ja -hoito. Koveroon syntyi komea pihapiiri, johon kuuluvat päärakennuksen lisäksi mm. pakaritupa, navetta ja vanhat, kauniit aitat. Tila itsenäistyi vuonna 1931 ja pysyi asuttuna aina 1960-luvun loppupuolelle asti.

Koveron kukoistuskautta olivat 1900-luvun alkuvuosikymmenet. Sotien jälkeinen maatalouden muutos ei näkynyt koverolaisten elämässä: rakennuksia ei sähköistetty eikä peltoja salaojitettu. Tilanpito alkoi hiljalleen hiipua ja Kovero siirtyi takaisin valtiolle, kun Metsähallitus osti sen vuonna 1970.

Nykyisin Kovero on osa Seitsemisen kansallispuistoa. Kovero on suojeltu rakennusperintökohde ja sitä on entisöity mahdollisimman tarkoin vastaamaan perinteisen hevosmaatalouden aikaa eli noin vuosia 1927–1941. Tilalla järjestetään työnäytöksiä ja muita tapahtumia, joihin kävijät voivat osallistua.

Koverosta lähtee 7 kilometrin mittainen Ikimetsäkierros. Seitsemisen kansallispuistossa voi tutustua myös muihin luontopolkuihin ja luontokeskukseen.

MHKovw

Kovero, Metsähallituksen perinnetila

Tapahtumat 2017

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ryhmät voivat varata Koverosta touko-syyskuussa tunnin mittaisia teemaopastuksia ”Elämää Seitsemisen saloseudulla vuonna 1917”. Koveron entisen kruununmetsätorpan pihapiirissä esitellään vuosisadan alun elämänmenoa. Koveron emäntä ja isäntä tutustuttavat vieraat tilan elämään itsenäistymisen ajan Suomessa tarinoiden, esineistön, maatiaiseläinten ja perinnetöiden kautta.

Kaikki Koveron tapahtumat metsähallituksen luontoon -sivustolta


Aukioloajat ja hinnat

Aukioloajat

Kovero on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun.

Aukioloajat vuonna 2017

4.5.-31.5. joka päivä klo 9-16

1.6.-31.8. joka päivä klo 10-17

1.9.-24.9. joka päivä klo 9-16

Tarkemmat aukioloajat ovat Koveron kotisivulla

Pääsymaksut

Koveron perinnetilaan tutustuminen on maksutonta.

Teemaopastukset ryhmille ovat maksullisia. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen on suositeltavaa.

Kovero_1000


Sijainti ja yhteystiedot

Koveron perinnetila sijaitsee Seitsemisen kansallispuistossa, Ikaalisten kaupungissa, noin 50 km Tampereesta luoteeseen.

Koveron perinnetila
Seitsemisen kansallispuisto
Seitsemisentie 948
39450 Sisättö

Tiedustelut
Seitsemisen luontokeskus, puhelin 0206 39 5270
Sähköposti: seitseminen@metsa.fi

Internet
www.luontoon.fi/kovero


Tapahtumat ja nähtävyydet

Vieraat ovat tervetulleita seuraamaan talon arkiaskareita sekä osallistumaan tapahtumiin ja työnäytöksiin. Koveron tilan esittelyn voi tilata luontokeskuksesta ryhmille etukäteen, esittely on maksuton.

Tapahtumista saa lisätietoa Metsähallituksen tapahtumakalenterista.

Tapahtumakalenterista löytyvät myös Seitsemisen luontokeskuksen tapahtumat ja näyttelyt.

Seitsemisen luontokeskus

Seitsemisen luontokeskus palvelee kansallispuiston kävijöitä ja muita Pohjois-Pirkanmaan saloseudun luonnosta kiinnostuneita. Luontokeskuksen elokuvavalikoimassa on useita filmejä Suomen maaseudusta ennen ja nyt. Elokuvat kertovat mm. isien työstä ja perinnemaisemien säilyttämisestä. Näyttelyt ja av-esitykset ovat maksuttomia. Luontokeskuksessa on kahvila.

Luontokeskus sijaitsee kansallispuiston pohjoispäässä Ylöjärvellä. Sen yhteystiedot ovat

Seitsemisentie 110, 34530 Länsi-Aure
puh. 0205 64 5270
sähköposti: seitseminen@metsa.fi.

Toiminnasta vastaa Metsähallitus.

Tarkemmat tiedot www.luontoon.fi > Asiakaspalvelu

Kovero luontopolkuineen kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon, joka on yhteydessä suosittuun Pirkan Taival -retkeilyreitistöön.

Seitsemisen kansallispuisto

Maisemassa vaihtelevat suo- ja metsäalueet sekä harjut. Kansallispuistossa on hyvin merkittyjä reittejä päiväretkiä tai pitempiäkin vaelluksia varten. Kansallispuiston maasto on helppokulkuista ja siellä on myös kohteita, joissa voi liikkua pyörätuolin tai lastenvaunujen kanssa.

Tällainen kohde on esimerkiksi Pitkäjärven vanha metsätyökämppä, joka valmistui vuonna 1940. Siellä majoittui hevostyömiehiä eli miehiä, joilla oli oma hevonen käytössään ja jotka kuljettivat tukkeja työmaalta kokoamispaikoille. Työmiehet nukkuivat suuressa kämppähuoneessa kerrossängyissä. Keittiö oli kämppäemännän valtakunta.

Lisätietoa kansallispuistosta ja sen palveluista

Pitkäjärven metsätyökämppä