Kokemäelle on perustettu ensimmäinen kotiseutumuseo vuonna 1927. Esineistöä on alettu kerätä vieläkin aikaisemmin, joten Kokemäen museoissa on varsin edustava kokoelma vanhaa talonpoikaisesineistöä. Kokemäen maatalousmuseossa esitellään hienoimmat esinekokoelmat, kun taas 1960-luvulla perustettu ulkomuseo esittelee satakuntalaista rakennusperinnettä.

Kokemäen maatalousmuseo muutti vuonna 1936 tyhjilleen jääneeseen vanhaan pitäjänmakasiiniin ja oli näin aikanaan ensimmäinen viljamakasiiniin perustettu museo. Se onkin profiloitunut eräänlaiseksi museotoiminnan museoksi, koska 1930-luvulla rakennettu, typologinen perusnäyttely on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Kirkon vieressä sijaitseva kolmikerroksinen kivimakasiini on rakennettu vuonna 1838.

Museon kokoelmiin kuuluu edustava kokoelma eri aikakausien maatalouden työvälineitä kuten auroja. Maatalousesineistön lisäksi museossa on eri ammattialojen kalustoa, asekokoelma ja runsaasti 1900-luvun alussa tehtyjä pienoismalleja.

Aukioloajat

KOKEMÄEN MUSEOT

Opas paikalla 1.–31.7.2023

TIISTAI
Kokemäen Maatalousmuseo, Sonnilan kirkkotie, Kokemäki
klo 10–17

KESKIVIIKKO
Pyhän Henrikin saarnahuone, Risteentie 28, Kokemäki
klo 10–17

TORSTAI
Kokemäen Ulkomuseo, Kauvatsantie 161, Kokemäki
klo 10–17

Museoihin on vapaa pääsy!

Opastuksia voi tiedustella kesä-heinäkuussa myös muina aikoina soittamalla museopuhelimeen p. 040 488 6292

Lisätiedot:

Museopuh. 040 488 6292 (kesä-heinäkuu) tai 040 488 6173

www.kokemaki.fi

Maatalousmuseo
Sonnilan kirkkotie, Kokemäki (kirkon vieressä)

Ulkomuseo
Kauvatsantie 161, Kokemäki

Tiedustelut
Kokemäen kaupunki
puh. 040 488 6173
kokemaki@kokemaki.fi

Internet
Kokemäen museot

Maatalousmuseon sekä Ulkomuseon löytää myös e-Museo-palvelusta.

Kokemäen ulkomuseoalueella on 15 kansanomaista rakennusta, jotka on siirretty paikalle vuosina 1962−64. Yli-Pälpälän talo on kokemäkeläisen talonpoikaistalon päärakennus, joka on sisustettu 1800-luvun tyyliin. Rakennukseen kuuluu pirtti, pakari, pitkä porstua ja kaksi kamaria.

Lisäksi alueella on juhlataloksi rakennettu pykninki, satakuntalaisia aittoja, savusauna, paja sekä erikoisuuksina miilunpolttajan taukotupa ”kolipirtti” ja ruotsalaistyylinen aitta Kravin kanavan kaivuutyön ajoilta aivan 1800-luvun alusta.