Kokemäelle on perustettu ensimmäinen kotiseutumuseo vuonna 1927. Esineistöä on alettu kerätä vieläkin aikaisemmin, joten Kokemäen museoissa on varsin edustava kokoelma vanhaa talonpoikaisesineistöä. Kokemäen maatalousmuseossa esitellään hienoimmat esinekokoelmat, kun taas 1960-luvulla perustettu ulkomuseo esittelee satakuntalaista rakennusperinnettä.

Kokemäen maatalousmuseo muutti vuonna 1936 tyhjilleen jääneeseen vanhaan pitäjänmakasiiniin ja oli näin aikanaan ensimmäinen viljamakasiiniin perustettu museo. Se onkin profiloitunut eräänlaiseksi museotoiminnan museoksi, koska 1930-luvulla rakennettu, typologinen perusnäyttely on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Kirkon vieressä sijaitseva, kolmikerroksinen kivimakasiini on rakennettu vuonna 1838.

Museon kokoelmiin kuuluu edustava kokoelma eri aikakausien maatalouden työvälineitä kuten auroja. Maatalousesineistön lisäksi museossa on eri ammattialojen kalustoa, asekokoelma ja runsaasti 1900-luvun alussa tehtyjä pienoismalleja.

Aukioloajat 2017

Maatalousmuseo on avoinna

3.7.-31.7. tiistaisin ja keskiviikkoisin klo  10-17

Ulkomuseo on avoinna

3.7.-31.7. tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 10-17

Pyhän Henrikin saarnahuone on avoinna

3.7.-31.7. torstaisin ja perjantaisin klo 10-17

Pääsymaksut

Ei pääsymaksuja

Maksulliset opastukset ryhmille

Kokemäen kaupunki, kesä-elokuussa museopuh. 040 488 6292 tai vapaa-aikapäällikkö Elina Heinilä puh. 040 488 6172

Maatalousmuseo
Sonnilan kirkkotie,
Kokemäki (kirkon vieressä)

Ulkomuseo
Kauvatsantie 161, Kokemäki

Tiedustelut
Kokemäen kaupunki
Kesä-elokuussa museopuh. 040 488 6292 tai vapaa-aikapäällikkö Elina Heinilä puh. 040 488 6172
Sähköposti kokemaki(at)kokemaki.fi

Internet
Kokemäen museot

Kokemäen ulkomuseoalueella on 15 kansanomaista rakennusta, jotka on siirretty paikalle vuosina 1962 – 64. Yli-Pälpälän talo on kokemäkeläisen talonpoikaistalon päärakennus, joka on sisustettu 1800-luvun tyyliin. Rakennukseen kuuluu pirtti, pakari, pitkä porstua ja kaksi kamaria.

Lisäksi alueella on juhlataloksi rakennettu pykninki, satakuntalaisia aittoja, savusauna, paja sekä erikoisuuksina miilunpolttajan taukotupa ”kolipirtti” ja ruotsalaistyylinen aitta Kravin kanavan kaivuutyön ajoilta aivan 1800-luvun alusta.