Palvelut

Kahvio

Asutusmuseon Puimalakahvio palvelee asiakkaita museon aukioloaikojen puitteissa. Tarjolla on perinteisiä karjalaisia leivonnaisia ja muita virvokkeita.

Julkaisut

Asutusmuseosäätiö ja Väärnin Pappila julkaisivat 2017 kirjan Kirkkojoki. Kirja kertoo Raja-Karjalassa Salmin pitäjässä sijainneen Kirkkojoen kylän asukkaiden elämäntarinoita, sekä kylän elämänmenosta 1900-luvun alkuvuosikymmenillä ja toisen maailmansodan pyörteissä. Kirjan on koonnut ja toimittanut FM Hannu Heikkilä. Kirja perustuu pääosin haastattelumateriaaliin.

Teoksen voi ostaa Asutusmuseolla ja Väärnin Pappilassa Lapinlahdella. Hinta on 30 € ja postitse lähetettynä 40 € (sis. lähetyskustannukset). Tiedustelut ja tilaukset sähköpostitse hannu.t.heikkila(at)jyu.fi tai puhelimitse Asutusmuseolta 0440 734 366.

Suomen Asutusmuseolla on myös myytävänä 2016 ilmestynyttä Evakosta pienviljelijäksi -kirja.

Lisätietoa asutustoiminnasta ja alueen nähtävyyksistä

Asutustilojen historiaa
Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle sekä Karjalan että Petsamon alueet. Näiltä alueilta evakkoon joutui lähtemään yli 420 000 henkeä, joista yli puolet oli maatalousväestöä. Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain nojalla Suomeen muodostettiin 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 asuintilaa. Näin syntyneillä maatiloilla oli sittemmin suuri merkitys koko Suomelle.

Asutustoiminta oli projekti, joka vaati suomalaiselta yhteiskunnalta suuria taloudellisia panostuksia ja asutusorganisaatioon kuuluneilta lukemattomia työtunteja. Suurimman työtaakan harteilleen ottivat kuitenkin tilalliset itse – heidän toimestaan raivattiin uusia tiloja, peltoja ja teitä ja rakennettiin kymmeniä tuhansia uudisrakennuksia ympäri Suomen.

Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Kunnan asukasluku nousi 2000 hengellä, asutukseen otettiin 10 500 hehtaaria maata ja asutustiloja rakennettiin noin 160.

Asutustoiminnan muistomerkki ja Pyhän Kolminaisuuden tsasouna
Suomen Asutusmuseon läheisyydessä on Asutustoiminnan muistomerkki, Veikko Vennamon näköispatsas. Muistomerkki on salmilaissyntyisen Herman Joutsenen suunnittelema. Veikko Vennamo toimi maatalousministeriön asutusasian osastopäällikkönä ja ylijohtajana vuosina 1944−1959. Hän johti siirtoväen ja rintamamiesten asuttamista.

Asutustoiminnan muistomerkin vieressä on Pyhän kolminaisuuden tsasouna, joka vihittiin käyttöön kesällä 1952. Se oli ensimmäisiä karjalaisten uusille asuinsijoilleen rakentamia ortodoksipyhäkköjä.