Suomen Asutusmuseo

Suomen ainoa museoitu jälleenrakennuskauden asutustila

Suomen Asutusmuseolla voit kokea, millaista elämä oli sotien jälkeen rakennetuilla asutustiloilla. Museona toimii siirtokarjalaisen Mureen perheen asutustila, joka sijaitsee keskellä elävää maaseutua järven rannalla. Museoituna on rintamamiestalo, navetta, sauna ja puimala, jossa toimii Puimalakahvio. Rakennuksien esineistö on alkuperäistä, Mureen perheelle kuulunutta. Yhteensä esineitä on yli 2000. Suomen Asutusmuseolla voit tehdä aikamatkan arjen historiaan 1940-luvulta 1970-luvun alkuun.

Suomen Asutusmuseo on valittu Suomen maatalousmuseo Saran vuoden 2020 kesäkohteeksi.

Aukioloajat ja hinnat

Aukioloajat
Suomen Asutusmuseo on avoinna kesäkaudella 15.6.–13.8.2023
ke-pe ja su klo 10-17, la klo 10-16

Avoinna ryhmille myös varsinaisen aukioloajan ulkopuolella tilauksesta.
Suljettu juhannusaattona ja juhannuspäivänä.

Pääsymaksut
Aikuiset 7 euroa
Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi
Opastusmaksu ryhmille 30 €/ryhmä

Kahvila

Puimalakahvio tarjoaa perinteisiä karjalaisia leivonnaisia ja muita virvokkeita museon aukioloaikoina.

Suomen Asutusmuseon päärakennus ja navetta (Kuva Hannu Heikkilä)

Puimalarakennus Asutusmuseolla (Kuva Hannu Heikkilä)


Julkaisut

Asutusmuseosäätiö ja Väärnin Pappila ovat julkaisseet kirjan Kirkkojoki. Kirja kertoo Raja-Karjalassa Salmin pitäjässä sijainneen Kirkkojoen kylän asukkaiden elämäntarinoita sekä kylän elämänmenosta 1900-luvun alkuvuosikymmenillä ja toisen maailmansodan pyörteissä. Kirjan on koonnut ja toimittanut FM Hannu Heikkilä, ja siinä on 222 sivua sekä runsas kuvitus. Kirja perustuu pääosin haastatteluille.

Kirjaa myydään Asutusmuseolla sekä Väärnin Pappilassa Lapinlahdella. Kirjan hinta on 30 euroa ja postitse lähetettynä 40 euroa sisältäen lähetyskustannukset. Tiedustelut ja tilaukset sähköpostitse hannu.t.heikkila(at)jyu.fi tai puhelimitse Asutusmuseolta 0440 734 366.

Suomen Asutusmuseolla on myös myytävänä 2016 ilmestynyttä Evakosta pienviljelijäksi -kirjaa, josta Helsingin Sanomat kertoi 3.7.2016

Tapahtumat

la 17.6.2023 KIRPPIS- JA PUUTARHAPÄIVÄ klo 13.00-16.00
Varaa oma myyntipaikkasi 14.6. mennessä 044 073 4366
tai asutusmuseo@hotmail.com.
Puimalan sisällä olevat
myyntipöydät 5 €, ulkopaikat maksuttomia.

Anjan Pihaputiikin tuotteita myytävänä noin klo 14.30-16.00 ja
klo 15.00 Anja opastaa, miten tehdään kukoistava perennapenkki.

Tervetuloa koko perheen iloiseen tapahtumaan!

la-su 5.-6.8.2023 KOE KARJALAA – Nuoremman polven Karjala-päivät Asutusmuseolla
Tervetuloa kokemaan karjalan kieltä ja kulttuuria yhdessä toisten
samanhenkisten kanssa! Lisätietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta löydät täältä.


Sijainti ja yhteystiedot

Asutusmuseo sijaitsee Lapinlahden Alapitkällä, puolen tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta, 5-tien varrella. 5-tieltä on opastus museolle.

Suomen Asutusmuseo
Asutusmuseontie 52
71910 Alapitkä

Tiedustelut
Puhelin 0440 734 366
Sähköposti kirsti.tiirikainen(at)lapinlahti.fi

Internet
Suomen Asutusmuseo
Facebook


Lisätietoa asutustoiminnasta ja museosta

Asutustilojen historiaa

Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle sekä Karjalan että Petsamon alueet. Näiltä alueilta evakkoon joutui lähtemään yli 420 000 henkeä, joista yli puolet oli maatalousväestöä. Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain nojalla Suomeen muodostettiin 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 asuintilaa. Näin syntyneillä maatiloilla oli sittemmin suuri merkitys koko Suomelle.

Asutustoiminta oli projekti, joka vaati suomalaiselta yhteiskunnalta suuria taloudellisia panostuksia ja asutusorganisaatioon kuuluneilta lukemattomia työtunteja. Suurimman työtaakan harteilleen ottivat kuitenkin tilalliset itse – heidän toimestaan raivattiin uusia tiloja, peltoja ja teitä ja rakennettiin kymmeniä tuhansia uudisrakennuksia ympäri Suomen.

Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Kunnan asukasluku nousi 2000 hengellä, asutukseen otettiin 10 500 hehtaaria maata ja asutustiloja rakennettiin noin 160.

Suomen Asutusmuseo

Salmista evakkona Alapitkälle saapunut Yrjö Mure kirjoitti v. 1947 hallintasopimuksen Alarannan tilasta. Yrjö Mure ja hänen sisarensa Anni asuivat tilalla vakituisesti 1970-luvulle saakka. Tänä päivänä heidän kotinsa toimii museona, jossa on mahdollista tutustua sotien jälkeen syntyneiden asutustilojen elämään ja arkeen. Asutusmuseo avattiin v. 2000. Asutusmuseosäätiön ylläpitämä ja hoitama museo pyrkii säilyttämään ja vaalimaan asutustiloilla asuneiden ihmisten muistoa sekä kertomaan tarinaa siitä, millaista elämä maatiloilla oli ennen tietoyhteiskuntaa. Asutusmuseo on myös kunnianosoitus niille ihmisille, jotka maata raivaten ja viljellen loivat sotien jälkeen pohjaa paremmalle huomiselle ja hyvinvoinnille.

Museokokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1952 valmistunut alkuperäisasussaan oleva rintamamiestalo, navetta ylisineen, sauna sekä puimala, joka toimii myös kahviona. Kaikissa rakennuksissa on nähtävillä alkuperäistä Muren sisaruksille kuulunutta esineistöä. Museon esineistö käsittää jokapäiväisiin askareisiin, kuten ruoanlaittoon ja karjanhoitoon liittyviä tarvekaluja sekä maanviljelykseen liittyvää kalustoa. Kokonaisuudessaan museon kokoelmiin kuuluu lähes 2000 esinettä.

Asutustoiminnan muistomerkki ja Pyhän Kolminaisuuden tsasouna

Suomen Asutusmuseon läheisyydessä on Asutustoiminnan muistomerkki, Veikko Vennamon näköispatsas. Muistomerkki on salmilaissyntyisen Herman Joutsenen suunnittelema. Veikko Vennamo toimi maatalousministeriön asutusasian osastopäällikkönä ja ylijohtajana vuosina 1944−1959. Hän johti siirtoväen ja rintamamiesten asuttamista.

Asutustoiminnan muistomerkin vieressä on Pyhän kolminaisuuden tsasouna, joka vihittiin käyttöön kesällä 1952. Se oli ensimmäisiä karjalaisten uusille asuinsijoilleen rakentamia ortodoksipyhäkköjä.

Museon esineistöä