Olemme Suomen ainoa museoitu jälleenrakennuskauden asutustila. Asutusmuseolla vierailu on kuin aikamatka arjen historiaan 1940-luvulta 1970-luvun alkuun. Vierailullasi Suomen Asutusmuseolla pääset tutustumaan, millaista elämä oli sotien jälkeen rakennetuilla asutustiloilla.
Museona toimii siirtokarjalaisen Mureen perheen tila, joka sijaitsee keskellä elävää maaseutua järven rannalla. Heidän kotinsa toimii museona, jossa on mahdollista tutustua sotien jälkeen syntyneiden asutustilojen elämään ja arkeen. Asutusmuseo avattiin vuonna 2000.
Museoituun kokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1952 valmistunut rintamamiestalo, navetta, sauna sekä puimala, jossa toimii Puimalakahvio. Rakennuksissa esillä oleva esineistö ovat alkuperäisiä, Mureen perheelle kuuluneita esineitä. Yhteensä esineitä on yli 2000 kappaletta. Museon esineistö käsittää jokapäiväisiin askareisiin, kuten ruoanlaittoon ja karjanhoitoon liittyviä tarvekaluja sekä maanviljelykseen liittyvää kalustoa.
Museon toiminnasta vastaa Asutusmuseosäätiö, joka pyrkii säilyttämään ja vaalimaan asutustiloilla asuneiden ihmisten muistoa sekä kertomaan tarinaa siitä, millaista elämä maatiloilla oli ennen. Asutusmuseo on myös kunnianosoitus niille ihmisille, jotka maata raivaten ja viljellen loivat sotien jälkeen pohjaa paremmalle huomiselle ja hyvinvoinnille. Kaikissa rakennuksissa on nähtävillä alkuperäistä Muren sisaruksille kuulunutta esineistöä. Yrjö Mure ja hänen sisarensa Anni asuivat tilalla vakituisesti 1970-luvulle saakka.
Vuonna 2020 Suomen Asutusmuseo valittiin Suomen maatalousmuseo Saran kesäkohteeksi.
Muina aikoina museo on sovitusti avoinna ryhmille.
Poikkeuksellisesti suljettuna:
Juhannuksena 21.-23.6.2024
Pääsymaksut:
Aikuiset 7 €
Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi
Opastukset:
Opastusmaksu ryhmille 30 €/ryhmä
10.8. Kesäkauden päätösiltamat museolla
Asutusmuseo sijaitsee Lapinlahden Alapitkällä, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta viitostien varrella. Tieltä on opastus museolle.
Suomen Asutusmuseo
Asutusmuseontie 52
71910 ALAPITKÄ
Tiedustelut
Puhelin 0440 734 366
Sähköposti kirsti.tiirikainen(at)lapinlahti.fi
Katso myös
www.asutusmuseo.fi
Facebook
Asutusmuseon Puimalakahvio palvelee asiakkaita museon aukioloaikojen puitteissa. Tarjolla on perinteisiä karjalaisia leivonnaisia ja muita virvokkeita.
Asutusmuseosäätiö ja Väärnin Pappila julkaisivat 2017 kirjan Kirkkojoki. Kirja kertoo Raja-Karjalassa Salmin pitäjässä sijainneen Kirkkojoen kylän asukkaiden elämäntarinoita, sekä kylän elämänmenosta 1900-luvun alkuvuosikymmenillä ja toisen maailmansodan pyörteissä. Kirjan on koonnut ja toimittanut FM Hannu Heikkilä. Kirja perustuu pääosin haastattelumateriaaliin.
Teoksen voi ostaa Asutusmuseolla ja Väärnin Pappilassa Lapinlahdella. Hinta on 30 € ja postitse lähetettynä 40 € (sis. lähetyskustannukset). Tiedustelut ja tilaukset sähköpostitse hannu.t.heikkila(at)jyu.fi tai puhelimitse Asutusmuseolta 0440 734 366.
Suomen Asutusmuseolla on myös myytävänä 2016 ilmestynyttä Evakosta pienviljelijäksi -kirja.
Asutustilojen historiaa
Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle sekä Karjalan että Petsamon alueet. Näiltä alueilta evakkoon joutui lähtemään yli 420 000 henkeä, joista yli puolet oli maatalousväestöä. Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain nojalla Suomeen muodostettiin 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 asuintilaa. Näin syntyneillä maatiloilla oli sittemmin suuri merkitys koko Suomelle.
Asutustoiminta oli projekti, joka vaati suomalaiselta yhteiskunnalta suuria taloudellisia panostuksia ja asutusorganisaatioon kuuluneilta lukemattomia työtunteja. Suurimman työtaakan harteilleen ottivat kuitenkin tilalliset itse – heidän toimestaan raivattiin uusia tiloja, peltoja ja teitä ja rakennettiin kymmeniä tuhansia uudisrakennuksia ympäri Suomen.
Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Kunnan asukasluku nousi 2000 hengellä, asutukseen otettiin 10 500 hehtaaria maata ja asutustiloja rakennettiin noin 160.
Asutustoiminnan muistomerkki ja Pyhän Kolminaisuuden tsasouna
Suomen Asutusmuseon läheisyydessä on Asutustoiminnan muistomerkki, Veikko Vennamon näköispatsas. Muistomerkki on salmilaissyntyisen Herman Joutsenen suunnittelema. Veikko Vennamo toimi maatalousministeriön asutusasian osastopäällikkönä ja ylijohtajana vuosina 1944−1959. Hän johti siirtoväen ja rintamamiesten asuttamista.
Asutustoiminnan muistomerkin vieressä on Pyhän kolminaisuuden tsasouna, joka vihittiin käyttöön kesällä 1952. Se oli ensimmäisiä karjalaisten uusille asuinsijoilleen rakentamia ortodoksipyhäkköjä.