Tervolan kotiseutumuseo

Tervolan kotiseutumuseo – Peräpohjolan maatalousmuseo

Museon pihapiiri, rakennukset ja niiden monipuolinen esineistö kertovat peräpohjalaisen maaseudun elämästä ja elinkeinoista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Museolla on laaja kokoelma maatalous- ja kotiseutuesineistöä.

Tervolan museotoiminta alkoi 1940-luvun lopulla. Nuorisoseuralaiset ja kansakoululaiset keräsivät vanhojen talonpoikaisesineiden näyttelyn Pajarin aittaan. Museoalue perustettiin 1970-luvulla, kun voimalaitosten rakentaminen nosti Kemijoen veden pintaa. Paakkolan kylässä jouduttiin purkamaan neljäkymmentä pihapiiriä. Osa rakennuksista pelastettiin museoalueelle. Lisäksi rakennuksia on siirretty eri puolilta Tervolaa ja lähipitäjistä. Museo avattiin yleisölle 1978.

Tervolan kotiseutumuseo on rakennuskannaltaan ja esineistöltään yksi maakunnan laajimpia. Museon kokoelmiin sisältyy noin 30 rakennusta ja yli 3000 luetteloitua esinettä Museo antaa kattavan läpileikkauksen koko Peräpohjolan lähihistoriasta ja kulttuurista.

Tervolan kotiseutumuseo koostuu useista eri pihapiireistä rakennuksineen. Peräpohjalaista rakennusperinnettä parhaimmillaan edustaa Kuirin talo ja sen pihapiiri.

Alakuirin päärakennus on rakennettu alunperin vuonna 1778. Rakennus on 1900-luvun alussa perinnönjaon jälkeen jaettu Alakuiriksi ja Marksiksi eli Alamaunuksi. Museorakennus on yhdistetty talon alkuperäisistä Alamaunusta ja Marskista. Museorakennuksessa on seitsemän huonetta sekä kuisti, ullakko ja pirtin alla sijaitseva kellari. Joen puolella sijaitsevat talon arkihuoneet, postua, pirtti, kööki, ja maitohuone. Toisessa päässä sijaitsevat hienommin kalustetut poikkitupa, isännän kamari ja emännän kamari. Alakuirissa on asunut kahdeksan sukupolvea. Talossa on asuttu 1970-luvulle asti.

Alakuirin pihapiiriin kuuluva puovi-talli on kaksikerroksinen varasto- ja eläinsuoja. Rakennus on pystytetty 1840-luvulla. Puovissa sijaitsivat talon jauho- ja vaatevarastot. Osa huoneista toimi kesäaikaan nukkumakamareina. Yhdessä kamareista sijaitsee 1900-luvun alkupuolen tyyliä edustava puovi-kauppa. Talojen pitämät kaupat olivat kyläkauppojen edeltäjiä. Rakennuksen päässä on hevostalli. Puovia ja tallia yhdistävä sola toimi sisäänkäyntinä talon pihaan. Museorakennus on yhdistetty Alakuirin ja Alamaunun eli Marskin puoveista.

Museon kahvila

TKpihapiiri

Alakuirin pihapiiri


Pihapiirin laidalle sijoitettu savusauna on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Sisäänlämpiävä sauna on mahdollisesti toiminut myös savupirttinä. Saunaa on käytetty moniin tarkoituksiin. Saunomisen lisäksi siellä on synnytetty, hierottu ja kupattu. Saunassa on savustettu kalaa ja lihaa, kuivattu sipuleita ja imelletty mallasrukiita. Sauna on toiminut myös tilapäisenä majapaikkana.

Masiinihuone ja riihi ovat myös avoinna yleisölle. Riihtä käytettiin aikoinaan paitsi viljan puintiin, niin myös ruumiiden säilytyspaikkana. Perinteiseen peräpohjalaiseen pihapiiriin kuuluvat aitat on sijoitettu hieman syrjään, samoin vainiolato, elohuone, paja ja pärehuone.

Konehalliin on koottu maanviljelyskoneita ja kulkuvälineitä eri vuosikymmeniltä. Esillä on muun muassa erilaisia karheja ja äkeitä, rekiä ja hevoskärryjä sekä puimakoneita. Konehallissa on kaksi Fordson rautapyörätraktoria 1920-luvulta sekä Cletract-telaketjutraktori 1930-luvulta.

Savusauna 1800-luvulta


Mustamaan asutustilan päärakennus on rakennettu vuonna 1930. Rakennuksessa on yksi huone ja lautarakenteinen eteinen. Tervola oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen vilkkaimpia asutus- ja raivausalueita. Valtio osoitti asutustilallisille alueen, johon uudistila raivattiin. Uudistilat sijaitsivat kaukana Kemijokivarresta ja muusta asutuksesta. Rakennus on Mäkelän talo ja siirretty Kätkävaaran pohjoispuolelta Vaajoen varresta.

Sivakan erämaatila oli aikoinaan kruunun omistama metsänvartijan talo. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Päärakennuksessa on pirtti, kamari ja porstua. Pihapiirissä on luhtiaitta, navetta ja ulkohuussi. Lautakattoinen luhtiaitta on toiminut myös navettana. Kulku luhdin yläkertaan käy avoimen luhtikäytävän kautta. Hirsiset rakennukset ovat maalaamattomia ja laudoittamattomia. Päärakennuksessa oli alun perin tuohi-malkakatto. Rakennukset on siirretty Pelkoselta Sivakkajoen varresta Varejoen pohjoispuolelta. Sivakan pihapiiriin kuuluu myös hirsi- ja lautarakenteinen navetta. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsevat Hammaskosken vesimylly, sauna-talli , sauna  ja niittypirtti.

Tervolan kotiseutumuseon alueella on myös Paakkolan koulun museo. Koulurakennus on rakennettu vuonna 1906. Rakennuksessa on kaksi    luokkaa, opettajan asunto ja keittiö sekä ullakko. Koulu sijaitsi Kemijoen rannassa, josta se siirrettiin museolle voimalaitosrakentamisen takia. Koululla on esillä koulunkäyntiin liittyvää esineistöä. Opettajan asunnossa on veteraani- ja sotahistoriaan liittyvä näyttely.

Koulun pihapiirissä oleva puovi- ja liiterirakennus toimi koulun keittolana ja koulun emännän asuntona. Emännän tehtävänä oli ruoan valmistaminen, siivous ja koulun lämmittäminen. Pihan toisella puolella sijaitseva sauna oli opettajan ja emännän perheiden käytössä.

Museon alueella on myös Tervolan kirkonkylältä siirretty lainajyvämakasiini, Vaajoen niittykämppä, joka on toiminut myös jääkärikämppänä sekä kahvila.

Paakkolan koulu

Puovi


EUlippu logoleader


Aukioloajat ja hinnat

Aukioloajat
Museo ja kesäkahvila ovat avoinna 3.6.-3.9.2023 ti-su klo 10-17

Pääsymaksut
Aikuiset 5€
Opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 2€
Alle kouluikäiset ilmaiseksi
Opastukset sopimuksen mukaan

Sijainti ja yhteystiedot

Tervolan kotiseutumuseo sijaitsee aivan E75-tien eli nelostien varrella, Tervolaan on 10 km ja Kemiin 35 km.

Tervolan kotiseutumuseo
Nelostie 366 A
95325 Paakkola

Tiedustelut
Tervolan Museoseura
040 520 1732 tai 0400 694265
museoseura@gmail.com

Internet
Tervolan kunta – matkailu

Meidät löytää myös uusilta Facebook- ja Instagram-sivuilta.


Kahvila

Museolla on kahvila, joka on auki museon aukioloaikoina.

Museon esineistöä

Hevosen suokengät