Kotiseutumuseo sijaitsee vuonna 1855 rakennetussa viljamakasiinissa Kanta-Loimaan kirkon mäellä. Vuonna 1962 avatussa museossa on esineitä noin 4500 kappaletta.  Esineet on järjestetty asiakokonaisuuksiksi: suutarin verstas, kirvesmiehen nurkkaus, pesutupa, maidonkäsittelyosasto, leivintupa ja vanha pirtti. Kotiseutumuseolla järjestetään kesäisin erikoisnäyttelyitä. Loimaa-Seura ylläpitää kotiseutumuseon lisäksi myös Koulumuseota, Lieskiven Pajamuseota sekä Krekilän vesimyllyä.

Aukioloajat ja hinnat

Aukioloajat
11.6.–27.8.2023 ti–pe klo 11–18, la–su klo 11–16, muulloin sopimuksen mukaan.

Pääsymaksut
Aikuiset 5 euroa
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Kotiseutumuseo

Käyntiosoite
Loimaan kotiseutumuseo
Kanta-Loimaantie 13
Loimaa

Postiosoite
Loimaa Seura ry
PL 102
32201 LOIMAA

Tiedustelut
Puhelin 050 536 2397, 045 677 9676
Sähköposti loimaaseura(at)pp3.inet.fi

Internet
Loimaan kotiseutumuseo
Museo löytyy instagramista @loimaankotiseutumuseo ja
twitteristä @LoimaanMuseo

Vesikosken mylly

Tiedustelut
Loimaan kaupunki
puh. 050 470 8767

Internet
www.loimaa.fi

Tapahtumat

Erikoisnäyttelyt kesällä 2023:
Loimaan salaojaputki- ja tiilitehtaat

Kotiseutumuseo

Luonnonkivilohkareista rakennettu makasiini on ollut alun perin lainajyvästö, viljavarasto, josta on lainattu tarvitsijoille mm. siemenviljaa. Rakennuksessa on kaksi kerrosta sekä lisäksi alakerran kolmella seinällä parvi esineiden esillepanoa varten. Seinät ovat lähes 1,5 metriä paksut ja vain yläkerrassa on päädyissä ikkunat.

Manttaalikunta lahjoitti tyhjäksi jääneen makasiinin Loimaa-Seura ry:lle kotiseutumuseoksi vuonna 1955.

Esineet on järjestetty asiakokonaisuuksiksi: suutarin verstas, kirvesmiehen nurkkaus, pesutupa, maidonkäsittelyosasto, leivintupa ja vanha pirtti.

Uhrikuopat

Kanta-Loimaan kirkon läheisyydessä olevat uhrikuopat ovat kiinnostava muinaisjäännös: kallioon on hakattu ainakin 39 syvennystä. Kuppikivet ovat paikallisia pakanallisia uhripaikkoja. Vainajille uhraamalla turvattiin esimerkiksi seuraavan vuoden sato. Kuppikiviä ja -kallioita Suomessa löytyy noin 350. Muinaisjäännökset ovat yhteistä kulttuuriperintöämme ja ne on lailla suojattu. Kiinnostavaksi asian tekee se, että kuppikivet ja -kalliot ajoittuvat rautakauteen (500 eKr.−1150 jKr.). Loimaalla on kuitenkin merkkejä kiinteästä asutuksesta vasta 1200-luvulta alkaen.

Muita museoita

Loimaa-Seura ylläpitää kotiseutumuseon lisäksi Loimaan Kauhanojalla sijaitsevaa, lahjoituksena saatua Lieskiven pajaa, jossa neljä seppäsukupolvea on kalkutellut rautaa.

Krekilän kylän Kuivakoskessa tiedetään olleen myllyn tai pari ainakin 1600-luvun alusta asti. Myllyn ja sen kupeessa olevan sahan toiminta hiipui 1970-luvun alussa ja nyttemmin myllyn ja sen tontin hoidosta vastaa Loimaa-Seura. Myllyn pysäköintipaikalta alkaa viehättävä luontopolku opastauluineen.

Kaupunginkirjaston yläkerrassa on Koulumuseo, jossa voi tutustua menneen ajan loimaalaiseen kouluelämään.

Loimaan kaupungin ylläpitämä Vesikosken mylly sijaitsee Loimijoen rannalla Vesikosken partaalla. Mylly on avoinna sopimuksen mukaan.