Liperin maaseutumuseo Tähkä sijaitsee aivan Liperin kirkonkylän tuntumassa. Museoalueella on useita rakennuksia ja useita museoita. Vuonna 1960 perustettu Liperi-Seura on alusta alkaen koonnut esineitä, joilla on paikallinen alkuperä tai jotka liittyvät liperiläiseen elämään vuosikymmenien, jopa vuosisatojen ajalta.

Aukioloajat ja hinnat

Avoinna
20.6. – 5.8.2023 (juhannuksena suljettu)
ti-la klo 12-17

Aukioloaikoina museolla on opastus, mutta voit halutessasi tutustua eri kohteisiin myös itseksesi.
Järjestämme ryhmille myös erillisiä esittelyjä sovittuina ajankohtina aukioloaikojen tai museokauden ulkopuolella. Jos suunnittelette museovierailua, niin ottakaa yhteyttä, jotta voimme sopia vierailuajankohdasta.

Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Pääsymaksut
Aluelippu 5€
Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi
Ryhmät 50€ (sopikaa erikseen vierailuaika, jotta voimme varmistaa opastuksen riittävyyden).

Tapahtumat

Katso tapahtumat täältä.

Sijainti ja yhteystiedot

Liperin Maaseutumuseo Tähkä
Koulukuja 1
83100 Liperi

Tiedustelut
Museon aukioloaikoina: 050 341 8253
Muulloin: 040 524 9275 tai 045 131 5156
Sähköposti liperi-seura(at)liperi-seura.fi

Internet
www.liperi-seura.fi

Lisätietoa museosta

Liperi on aina tunnettu Pohjois-Karjalan leipäpitäjänä. Liperissä on ollut poikkeuksellisen suotuisat olosuhteet maanviljelykselle, tasaiset ja kivettömät pellot. Maanviljelystä, karjanhoitoa ja meijeritoimintaa on kunnassa aktiivisesti kehitetty aina 1800-luvun lopulta lähtien.

Liperin Simananniemeen perustettiin jo v. 1869 kaksivuotinen meijeri- ja karjakkokoulu, joka oli alallaan Suomen ensimmäinen. Koulu oli myös siitä harvinainen, että se oli tarkoitettu nimenomaan naisille ja avasi näin heille mahdollisuuden työskennellä palkkatyössä ja hankkia oma elantonsa, joka oli tuohon aikaan naisille vielä hyvin harvinaista.

Maaseutumuseon kokoelma sai tilat Liperin kunnan maatilan tarpeettomaksi jääneestä viljankuivaamosta. Kokonaisuudessaan Penttilän museoalueen museoissa on esineitä n. 7500. Maaseutumuseon kokoelmassa on esineitä maidonkäsittelyn eri vaiheista kirnuista separaattoreihin, karjanhoidosta, viljanviljelystä, kalastuksesta, metsästyksestä, suutarin töistä aina kessun kasvatukseen. Esineet on järjestetty esille asiakokonaisuuksittain.

Museon kokoelmien karttuessa rakennettiin kuivaamorakennuksen viereen erillinen tila hevosvetoiselle ajoneuvokalustolle 1980-luvulla. Ajokalukokoelmassa on kattava kokoelma vanhoja kiesejä, rekiä ja armeijan hevoskuljetuskalustoa.

Uusin kokonaisuus näyttelyssä on maasepän paja. Viimeisin laajennus valmistui v. 2003 ja siellä maaseudun koneellistumista esittelevät kymmenkunta eri aikakauden traktoria piikkirenkaisista 1920-luvun traktoreista alkaen. Konenäyttelyn helmi on vanha ja komea höyrykäyttöinen maamoottori, lokomotiivi 1900-luvun alusta. Tämäkin tila on käymässä ahtaaksi.

Esinekokoelman rinnalla Liperi-Seuralla on 3 000 luetteloidun valokuvan arkisto ja huomattava määrä vielä luetteloimattomia valokuvia. Valokuvista ehkä hienoimpia ovat Onni Puhakan 1910−1930-luvulla ottamat valokuvat, jotka esittelevät tuon ajan liperiläistä maaseudun elämää.

Kuvien lisäksi museoon on tarkoitus tallentaa ja kerätä pohjoiskarjalaiseen maaseutuun ja maatalouteen liittyvää materiaalia. Maatalouden ohella museossa nostetaan esille myös maaseudun moninaisuus ja monet uudet elinkeinot ja elämänmuodot, jotka tälläkin hetkellä Pohjois-Karjalan maaseudulla toteutuvat. Maaseutumuseo haluaa tukea ja edesauttaa Pohjois-Karjalan maaseudun elävänä säilymistä ja kohottaa maaseudun profiilia.

Laajaa museokokonaisuutta ollaan kehittämässä maakunnalliseksi maaseutumuseoksi.

Penttilän museoalue

Maatalousmuseon ohella Penttilän museoalueella sijaitsee Penttilän kartano, jossa sijaitsee vaihtuvien näyttelyiden tilat, auditorio ja Enwaldin kotimuseo. Kartanon alkuperäisrakennus tuhoutui tulipalossa v. 1995 ja uusi rakennus on tehty muistuttamaan 1700-luvulta peräisin olevaa edeltäjäänsä.

Alueella on myös toimiva tuulimylly. Mylly on alun perin pystytetty Rääkkylään v. 1821 ja se kunnostettiin täysin toimintakuntoon kesällä 2000. Liperin Leppälahdesta siirrettiin toimiva riihi, jossa Liperi-Seura pui ensimmäiset rukiit syyskesällä v. 1984.

1800-luvulta peräisin olevaan vanhaan kuntatupaan on pystytetty Siikasalmen maatalousoppilaitoksen historiaa esittelevä näyttely. Toistasataa vuotta vanha Tuomelan talo Liperin Härkinvaarasta esittelee 1900-luvun vaihteen liperiläistä talonpoikaistyyliä.

Apteekki- ja sairaalamuseossa on esillä instrumentteja ja varusteita entisestä Liperin kunnansairaalasta ja Liperin vanhasta apteekista.

Koko alue on tulosta Liperi-Seuran ahkerasta talkootoiminnasta.

Penttilän kartano

Erwastin vaunut

Henrik Erwast (1776−1838) osti Liperistä Simananniemen kartanon asuintilakseen vuonna 1812 toimiessaan Karjalan ylisen kihlakunnan tuomarina. Senaattorina ja Vaasan hovioikeuden varapresidenttinä hän joutui matkustelemaan Turun, Vaasan ja Helsingin väliä. Erwast teki sen arvoonsa kuuluvalla tavalla. Vaunuja veti kaksi hevosta ja kuski hoiti ajon, kun tuomari istui jousitettujen vaunujen pehmustetulla penkillä. Muuten ei 1800-luvun alussa olisi voinut matkustaa. Pitää muistaa, etteivät tuon ajan tiet olleet kovin tasaisia.

Henrik Erwast ei itse asunut montaakaan vuotta Simananniemellä, vaan antoi tilan tulevan vävynsä Johan Hällströmin hoitoon. Vaunuja ovat käyttäneet myöhemmät Hällströmit.

Hällströmin suku on vaikuttanut monin tavoin Liperin elämään. He toimivat 1800-luvulla kansakoulun, lukuseuran ja kirjaston, meijerin, meijeri-ja karjanhoitokoulun perustajina ja kehittäjinä.

Liperi-Seura on kunnostanut ja entisöinyt vaunut, jotka Ilmari Pankakoski luovutti Simananniemen kartanosta museolle.

Erwastin vaunujen mitat

pituus 3,0 m
leveys 1,7 m takana
leveys 1,55 m edessä
korkeus 2,50 m

Vaunut ovat puusta, metallista ja nahkasta valmistetut 1800-luvun alussa.

Myynnissä olevat dvd-levyt

Dvd-levyjä voi tilata sähköpostitse osoitteesta liperi-seura.ry(at)pp.inet.fi.

Tilaukset toimitetaan postitse ja hintaan lisätään postituskulut.

Siemenestä suuvärkkiin
Ruisleivän runollinen tarina.
Kesto n. 40 min.
Hinta 15 euroa
Kirjailija Heikki Turunen ja näyttelijä Hannu Virolainen ovat tehneet runollisen tekstin ruisleivän tarinasta. Kuvattu Liperin Maaseutumuseon museoalueella.

Liperin Maatalousnäyttelyt 1925–1957
Valmistunut v. 2007
Kesto 25,15 min.
Hinta 15 euroa
ProAgrialta löytyneistä vanhoista maatalousdokumenteista tehty kooste, jonka Liperi-Seura on tuottanut.

Pellava
Valmistunut v. 2005
Kesto 25,15 min.
Hinta 15 euroa
Pellava-dvd kertoo pellavan kasvatuksesta, viljelystä ja jalostuksesta tuotteeksi asti.
Liperi-Seuran kustantama.

Ruoka- ja kekriperinne Liperissä
Valmistunut v. 2008
Kesto 46 min.
Hinta 20 euroa
Dvd sisältää koottua tietoa paikallisesta ruokaperinteestä haastattelujen muodossa.
Lisäksi esitellään Liperin marttojen ja maatalousnaisten yhteinen possunkasvatushanke: kuinka porsasta kasvatetaan perinteisin menetelmin, miten se teurastetaan ja mitä kaikkea siitä saadaan.
Samasta aiheesta tulossa myös kirja.

Maidon tie juustoksi
Valmistunut v. 2005
Kesto 25,15 min.
Hinta 15 euroa
Liperin meijerin viimeisiä toiminta-aikoja on tallennettu videolle ja siitä on koostettu juuston tarina.
Tuottajana Liperi-Seura