Suomen maatalousmuseo Sarka on  valtakunnallinen maatalouden vastuumuseo, joka avasi ovensa yleisölle kesällä 2005.  Museo toimii nykyisin kolmessa erillisessä rakennuksessa, joista löytyvät näyttelyt kertovat kattavasti maatalouden historiasta noin 3000 vuoden takaa aivan nykypäivään asti. Sarka onkin suomalaisen ruuan ja sen tuottamisen jäljillä esihistoriasta tulevaisuuteen.

Museo on auki ympäri vuoden ja näyttelytoiminnan lisäksi Sarka järjestää erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita, yleisöluentoja ja työpajoja. Sarassa palvelevat myös lounasravintola-kahvila sekä museomyymälä Muurikki. Lisäksi toimivia ja tunnelmallisia tiloja on vuokrattavana tilaisuuksien järjestämiseen.

Meiltä löytyy mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Kesäisin museon piha-aluetta asuttavat kotkottavat ja määkivät eläinystävät ja käytössä ovat myös radat polkutraktoreilla ja keppihevosilla viilettämiseen. Museon piha-aluetta puolestaan rajaavat eri puolilta Suomea siirretyt heinäladot ja riihi. Pääsylipun hinnalla pääsee tutustumaan pysyviin, sekä vaihtuviin näyttelyihimme. Sarka on museo, joka välittää perinnettä ja tietoa, antaa elämyksiä ja avaa näköaloja tulevaisuuteen!

Perusnäyttelyt

Maatalouden aika
Perusnäyttely Maatalouden aika kertoo koko suomalaisen maatalouden 3000-vuotisesta historiasta. Se on kertomus alati muuttuvasta ja ympäristöään muuttavasta ruuantuotannosta. Näyttelyssä selviävät niin kaskiviljelyn salat, kuin tuulimyllyn toimintakin. Siellä voi tavata tarkastuskarjakon tai istahtaa nykyaikaisen leikkuupuimurin hyttiin.

Ennen koneita
Ennen koneita -näyttely esittelee perinteisen maatalouden töitä ja työvälineitä ajalta, jolloin maataloustyöt tehtiin omin käsin ja apuna toimivat vetojuhdat, hevoset ja härät. Entisestä Viikin maatalousmuseosta Sarkaan siirretty runsas esineistö kertoo talonpoikaistalouden viljelystä, karjanhoidosta, ruokataloudesta ja käsitöistä. Näyttelyn vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta.

Maatalouden aika- ja Ennen koneita -näyttelyihin pääsee tutustumaan myös Digimuseot.fi-palvelussa.

On se kone!
On se kone! kertoo suomalaisen maatalouden koneistumisesta 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään. Näyttelyssä tutustutaan koneistumiseen  työkone-esimerkkien, multimedioiden ja videoiden kautta. Lisäksi traktorilla ajamista pääsee kokeilemaan simulaattorin kautta.

Vaihtuvat näyttelyt

Maalaisköyhälistöön kuuluivat muun muassa tupien nurkissa ja saunoissa majailleet loiset, kylien laitamilla mökeissään asuneet mäkitupalaiset, ruokapalkalla taloissa työskennelleet muonamiehet ja talosta taloon elättinä siirtyneet tai kerjuulla kulkeneet vaivaiset. Joukossa oli niin yksineläjiä, orpoja kuin monilapsisia perheitäkin. 1900-luvun alun Suomessa jopa valtaosa maaseudun asukkaista kuului tähän väestöryhmään ja heitä löytyy monien sukujuurista. Miten tämä väestöryhmä syntyi Suomeen ja minne se katosi 1900-luvun aikana? Millaista heidän elämänsä oli?

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Tampereella sijaitsevan Työväenmuseo Werstaan kanssa.

Ruokakulma: Pettua pöytään 4.2.-12.4.2026
Näyttelytilassa esitetään tämän kevään ajan Yleisradion vuonna 1990 tuottamaa lyhytelokuvaa petun valmistuksesta ja käytöstä. Pettua pöytään -elokuva siivittää katsojansa petun valmistuksen maailmaan ja sopiikin oivallisesti Ruokakulma näyttelytilassa esitettäväksi filmiksi. Lisätiedot täältä.

Aulagalleria: Svetlana Ruoho – Luonto, tarina ja Ruoho 5.3.-12.4.2026
Näyttely kokoaa yhteen öljy-, akryyli- ja kollaasitekniikoilla toteutettuja teoksia, joissa luonnon rytmit ja värimaailma muuntuvat taiteilijan omaleimaiseksi visuaaliseksi kieleksi. Ruohon mystiset metsät ovat täynnä monikerroksellista tunnelmaa, liikettä ja leikkisyyttä. Useissa teoksissa on hyödynnetty myös kuivattuja kasveja, kuten saniaisia, lehtiä ja sammalpaloja. Omaleimaisissa maisemissa todellisuus ja mielikuvitus sulautuvat luontevasti yhteen, kutsuen katsojan rakentamaan oman tarinansa luonnon keskelle. Lisätiedot täältä.

Ravintolasali: Outi Salminen – Uuteen maailmaan
Näyttely koostuu kollaaseista ja meriaiheista. Repeämät mummolan tapetissa paljastavat näkymiä toisiin maailmoihin korostaen ihmisen luoman todellisuuden suhdetta luonnonvoimiin. Salmisen maailma tuo esiin vastakohtia. Valo tarvitsee aina varjon, eikä pehmeä ole koskaan niin pehmeä kuin rosoisuutta vasten. Lisätiedot täältä.