Suomen maatalousmuseo Sarka on  valtakunnallinen maatalouden vastuumuseo, joka avasi ovensa yleisölle kesällä 2005.  Museo toimii nykyisin kolmessa erillisessä rakennuksessa, joista löytyvät näyttelyt kertovat kattavasti maatalouden historiasta noin 3000 vuoden takaa aivan nykypäivään asti. Sarka onkin suomalaisen ruuan ja sen tuottamisen jäljillä esihistoriasta tulevaisuuteen.

Museo on auki ympäri vuoden ja näyttelytoiminnan lisäksi Sarka järjestää erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita, yleisöluentoja ja työpajoja. Sarassa palvelevat myös lounasravintola-kahvila sekä museomyymälä Muurikki. Lisäksi toimivia ja tunnelmallisia tiloja on vuokrattavana tilaisuuksien järjestämiseen.

Meiltä löytyy mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Kesäisin museon piha-aluetta asuttavat kotkottavat ja määkivät eläinystävät ja käytössä ovat myös radat polkutraktoreilla ja keppihevosilla viilettämiseen. Museon piha-aluetta puolestaan rajaavat eri puolilta Suomea siirretyt heinäladot ja riihi. Pääsylipun hinnalla pääsee tutustumaan pysyviin, sekä vaihtuviin näyttelyihimme. Sarka on museo, joka välittää perinnettä ja tietoa, antaa elämyksiä ja avaa näköaloja tulevaisuuteen!

Perusnäyttelyt

Maatalouden aika
Perusnäyttely Maatalouden aika kertoo koko suomalaisen maatalouden 3000-vuotisesta historiasta. Se on kertomus alati muuttuvasta ja ympäristöään muuttavasta ruuantuotannosta. Näyttelyssä selviävät niin kaskiviljelyn salat, kuin tuulimyllyn toimintakin. Siellä voi tavata tarkastuskarjakon tai istahtaa nykyaikaisen leikkuupuimurin hyttiin.

Ennen koneita
Ennen koneita -näyttely esittelee perinteisen maatalouden töitä ja työvälineitä ajalta, jolloin maataloustyöt tehtiin omin käsin ja apuna toimivat vetojuhdat, hevoset ja härät. Entisestä Viikin maatalousmuseosta Sarkaan siirretty runsas esineistö kertoo talonpoikaistalouden viljelystä, karjanhoidosta, ruokataloudesta ja käsitöistä. Näyttelyn vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta.

Maatalouden aika- ja Ennen koneita -näyttelyihin pääsee tutustumaan myös Digimuseot.fi-palvelussa.

On se kone!
On se kone! kertoo suomalaisen maatalouden koneistumisesta 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään. Näyttelyssä tutustutaan koneistumiseen  työkone-esimerkkien, multimedioiden ja videoiden kautta. Lisäksi traktorilla ajamista pääsee kokeilemaan simulaattorin kautta.

Vaihtuvat näyttelyt

Sarka-museon lokakuussa avautuva uusi näyttely Minun maaseutuni kertoo lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla 1950-luvulta näihin vuosikymmeniin saakka. Näyttely on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa. Yliopiston saman nimisen hankkeen yhteydessä tutkittiin suomalaisten maaseutuun liitettyjä muistoja, kokemuksia, merkityksiä ja tunteita.

Näyttelyssä kerrotaan, minkälaisia maatilan töitä isovanhemmat tekivät lapsina, mitä leikkejä leikittiin navetan nurkilla ja miten maaseudun nuoriso viettää vapaa-aikaansa nykyään. Vaikka maaseudulla asuu nykyään alle 30% suomalaisista, noin 70% väestöstä identifioituu sekä maalaiseksi, että kaupunkilaiseksi. Maaseutu koetaan tärkeäksi asuinpaikasta riippumatta.

Näyttely on esillä 11.10.2024–11.1.2026.

Ruokakulma: Saisiko olla kupponen? Suomalaisen kahvihetken historiaa
Kahvi on erottamaton osa suomalaista arkea. Monen aikuisen päivä ei lähde käyntiin ilman aamukahvia, ja lounaan jälkeen nautitaan usein kupillinen kahvia jälkiruoaksi. Palkalliset kahvitauot ovat vakiintuneet osaksi työpaikkojen etuuksia, ja niistä pidetään kiinni hanakasti. Kun joku tulee kylään, vieraanvaraisuuteen kuuluu tietenkin tarjoutua keittämään kahvia, vaikka vieras usein kieltäytyy aluksi kursaillen.

Kahvi on läsnä suomalaisessa arjessa, mutta se on myös osa elämän suuria hetkiä. Juhlatilaisuuksissa, sekä suurissa että vaatimattomammissa tarjoillaan kahvia. Mitä olisivatkaan ristiäiset, nimiäiset, häät tai hautalaiset ilman katettua kahvipöytää?

Näyttely kertoo kahvin matkasta trooppisilta viljelyalueilta suomalaisiin kahvipöytiin sekä valottaa tapakulttuuria kahvittelun takana. Tiedätkö sinä miten kursaillaan, kelle tarjotaan kahvia ensin tai missä seurassa on ollut sopivaa ryystää tassilta?

Saisiko olla kupponen? Suomalaisen kahvihetken historiaa on esillä Ruokakulmassa 10.4.–11.11.2026.

Aulagalleria: Maaseudun rakennusperintö – Rakennusmestari Onni Tourun jäljillä

Onni Touru (1879–1945) työskenteli Lounais-Suomen maanviljelysseuran rakennusneuvojana vuosina 1912–1938. Hänen kädenjälkensä näkyy vahvasti vielä tämän päivän varsinaissuomalaisessa maalaismaisemassa. Touru laati Lounais-Suomen maanviljelysseuran neuvojana piirroksia kaikentyyppisiin maatilojen rakennuksiin. Suunnitteluapua saivat myös osuuskunnat, koulut, seurakunnat ja monet valtion laitokset. Touru ehti tehdä 26 vuotta kestäneen uransa aikana yli kaksi tuhatta piirustusta tai korjaussuunnitelmaa maaseudun rakennuksiin.

Tourun suunnittelemat rakennukset muodostavat merkittävän osan varsinaissuomalaisesta sotia edeltävän ajan rakennusperinnöstä. Varsinais-Suomen alueella on reilun 330 jo tunnetun rakennuksen ohella kymmeniä edelleen tunnistamattomia Tourun suunnittelemia rakennuksia.

Suomen maatalousmuseo Saran vetämä ja Leader-ryhmä Jokivarsikumppanien tukema hanke paneutuu parhaillaan rakennusmestarin tuotantoon alueella. Hankkeen asiantuntijoina toimivat arkkitehti Tiltu Nurminen sekä Ulla Clerc Naantalin museosta. Keväällä 2025 järjestettyjen yleisötilaisuuksien perusteella on päästy usean ennen tuntemattoman Tourun suunnitteleman rakennuksen jäljille ja saatu lisätietoja mittavasta joukosta jo tiedossa olleita rakennuksia. Kartoitustyön ohella hanke kiinnittää huomion vanhan rakennuskannan vaalimiseen ja säilyttävään korjaamiseen.

Sarassa nähtävässä näyttelyssä perehdytään seitsemän eri tyyppisen rakennuksen piirteisiin ja taustoihin. Ne edustavat maatilojen asuin- ja tuotantorakennuksia sekä julkista rakentamista. Tyylisuunniltaan esimerkit vaihtelevat 1910-luvun jugendista 1920-luvun klassismiin. Näyttelyn kerrontaa täydentää joukko alkuperäispiirroksia asuin- ja karjarakennuksista.

Maaseudun rakennusperintö – Rakennusmestari Onni Tourun jäljillä on esillä Aulagalleriassa 19.6.–16.11.2025.

Ravintolasali: Kasvukauden kyydissä–Valokuvia maanviljelijän perspektiivistä

”Lämmin aamu. Olet peltotöissä. Vieressäsi odottaa uskollinen kamerasi ja termospullollinen höyryävää kahvia. Traktorin radio soittaa säveliä, jotka osittain peittyvät moottorin murinaan. Valo osuu pölyiseen ikkunaan paljastaen kuvioita. Peura juoksee pellon poikki. Ilta-aurinko maalaa joen. Viereiseltä niityltä utelias eläin kurkistaa aidan takaa. Taivas on täynnä tummia pilviä kyntöauran kääntäessä syksyistä maata. Öinen sade piirtää ikkunaan aaltoja. Tällaista on olla kasvukauden kyydissä.”

Kalle Ketola on somerolaistunut maanviljelijä, joka kuvaa maaseudun elämää, lähiluontoa, ihmisiä ja tapahtumia. Ravintolasalissa nähtävä Kasvukauden kyydissä on valokuvasarja maanviljelijän perspektiivistä. Ketola käyttää työssään moderneja digikameroita, ainutlaatuisia erikoiskameroita sekä vanhoja filmikameroita. Kokonaisuus on kuvattu peltotöiden ohessa vuosina 2023–2025 Häntälän notkojen maisemissa Somerolla.

Kalle Ketola voitti kolmannen sijan Loimaan kamerat ry:n järjestämässä maaseutuaiheisessa valokuvakilpailussa Pelloilla ja poluilla vuonna 2024.

Kasvukauden kyydissä on esillä Ravintolasalissa 19.9.–9.11.2025