Jokivarsien taloryhmät ja takamaatorpat -luento
FT Kirsi Laine aloittaa lokakuisen luentosarjansa maatalouden maantieteen muutoksesta. 1700-luvun lopulla Loimaan seudun viljelmät olivat jokirantoja myötäilevä nauha, mutta 1900-luvun alkuun mennessä ne muodostivat pitäjän yli ulottuvan peiton. Luennolla tutustutaan ryhmäkyliin ja siihen, miksi oli perusteltua asua ja viljellä maata lähellä naapureita. Lisäksi seurataan asutuksen ja viljelmien levittäytymisen etenemistä eri puolilla Loimaata.
Luento järjestetään museon päärakennuksessa seminaaritila Riihessä klo 18 alkaen.
Luennolle on vapaa pääsy!
Ryhmäkylistä haja-asutukseksi loimaalaisittain- luentosarja
Lokakuussa 2024 pidettävä 3-osainen luentosarja perustuu tuoreeseen tutkimukseen maatalouden maantieteen muutoksesta. Turun yliopiston tutkijatohtori ja Suomen maatalousmuseo Saran tutkimusyhteyshenkilö Kirsi Laine toteutti vuosien 2022–2024 aikana Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston rahoituksella hankkeen Torppia ja tontin muuttoja – lounaissuomalaisen maatalouden spatiaalinen murros 1700-luvun lopulta 1920-luvulle. Hanke perustuu ennennäkemättömän laajaan kartta-aineistoon, jonka avulla Laine on paikantanut tilojen ja torppien tontteja sekä ajoittanut niiden sijoittumisessa tapahtuneita muutoksia. Luennoilla Laine johdattelee kuulijat muutoksen teemoihin loimaalaisesta näkökulmasta ja paikallisten esimerkkien kautta.
Karttakuva: Kalmbergin kartaston karttalehdellä vuodelta 1855 Loimaan asutus on kuvattu vielä sijaitsevaksi tiiviisti ryhmäkylissä jokien varressa, mutta asutuksen ja viljelyn osalta kartasto kuvaa selvästi valmistumisaikaansa aiemman ajankohtaa. Kansalliskirjasto.