Loimaa-Seura on koonnut näyttelyn Loimaa-aiheisista postikorteista, tulitikkuetiketeistä ja muusta Loimaan yrityselämän historiaan liittyvästä. Näyttely on esillä Ateljee Hulmilla Hulmintiellä Loimaalla.

7.-8.4. 10-18
9.-10.4. 10-16

Tervetuloa!

Suomen maatalousmuseo Sarka on valinnut vuoden 2016 kesäkohteekseen Hinnerjoen kotiseutumuseon. Kesäkohde valittiin Sarka-museon kymmenennen toimintavuoden kunniaksi aikaisemmasta poiketen ilman erillistä hakumenettelyä. Hinnerjoki ansaitsee valintaraadin mukaan erikoismaininnan aktiivisesti ja monipuolisesti toimivasta kotiseutumuseotoiminnastaan.

Hinnerjoen kotiseutumuseo toimii vanhan mäkitupalaiskodin pihapiirissä. Alkuperäisten rakennusten lisäksi alueelle on siirretty useita vanhoja rakennuksia sekä rakennettu modernia säilytystilaa laajalle kokoelmalle.

Hinnerjoella perinteisen maatalouden aikaan painottunut esineistö on järjestetty ja luetteloitu suorastaan harvinaislaatuisen tarkasti. Harrastajavoimin ylläpidetyksi museoksi kokoelmien sähköisen luetteloinnin tilanne on esimerkillinen –  museoiden kokoelmia esiin tuovassa Finna -palvelussa Hinnerjoella on luetteloituja objekteja lähes 10 000.

Sarka valitsi kesän etänäyttelynä toimivan Kesäkohteen nyt jo yhdeksättä kertaa. Kesäkohteen valinnan tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen arvostusta ja auttaa yksittäisiä museoita niin museaalisissa kysymyksissä kuin toimintansa markkinoinnissakin. Edellisien vuosien kesäkohteet ovat sijainneet Liperissä, Kälviällä ja Puumalassa.

Ajankohtaisia uutisia Hinnerjoen kotiseutumuseosta voi lukea museon kotisivulta www.hinnerjoenmuseot.net . Museo on auki 28.6.–5.8. tiistaista perjantaihin klo 10–16, sunnuntaisin kesä-elokuussa klo 13­–15 sekä sopimuksesta.

Lisätietoja:

Suomen maatalousmuseo Sarka:

amanuenssi Elsa Hietala elsa.hietala@sarka.fi (02) 7637 7012

www.sarka.fi/muuta/kesakohde/

Hinnerjoen kotiseutumuseo:

Lea Heikkilä: 050 365 0341

Matti Perävainio: 0400 125 971

hinnerjoenmuseot@dnainternet.net

Suomen maatalousmuseo Saran kyläkeskiviikossa 16.3.2016 klo 19 tutustutaan Tammiaisen kylän historiaan museonjohtaja Teppo Viholan johdolla. Tammiainen edustaa Loimaan alueen vanhinta asutuskerrostumaa, jossa ihminen on kulkenut jo noin 4000 vuotta sitten.

Kyläkeskiviikon luentotilaisuus kestää noin tunnin ja siihen on vapaa pääsy. Saran kyläesittelyjen lähtökohtana ovat isojakokartat, jotka kuvaavat kylää ennen isojaon toimittamista ja ryhmäkylän hajoamista. Esillä on usein myös muita karttoja ja valokuvia. Museon henkilökunnan lisäksi kyläkeskiviikoissa pääsevät ääneen paikalliset asiantuntijat ja kylähistorian harrastajat.

Kevään seuraava kyläkeskiviikko on Seppälä 13.4. klo 19.

Suomen maatalousmuseo Saran kyläkeskiviikossa 17.2. 2016 klo 19 tutustutaan Hattulan kylän historiaan. Loimaan Hattula oli alkujaan neljän talon kylä, jonka taloista peräti kaksi toimi 1600-luvulta lähtien valtion virkataloina eli puustelleina.

Kyläkeskiviikon luentotilaisuus kestää noin tunnin ja siihen on vapaa pääsy. Saran kyläesittelyjen lähtökohtana ovat isojakokartat, jotka kuvaavat kylää ennen isojaon toimittamista ja ryhmäkylän hajoamista. Esillä on usein myös muita karttoja ja valokuvia. Museon henkilökunnan lisäksi kyläkeskiviikoissa pääsevät ääneen paikalliset asiantuntijat ja kylähistorian harrastajat.

Kevään muut kyläkeskiviikot ovat Tammiainen 16.3. ja Seppälä 13.4.

Suomen maatalousmuseo Sarassa voi tutustua uuteen vaihtuvaan näyttelyyn 14.1.2016 alkaen. Maaperä pintaa syvemmältä -näyttely kertoo maaperän merkityksestä elämän kiertokulussa.

Näyttelyssä pääset näkemään, millaiselta maa näyttää pinnan alla. Entäpä miten maaperä on syntynyt ja mitä se kertoo historiastamme? Näyttelyssä voit myös tutustua maaperätutkimukseen ja etsiä tietokoneelta tietoa oman kotiseudun maaperästä.

Maaperä pintaa syvemmältä -näyttely on avoinna museon aukioloaikoina ti-pe klo 10-17 ja su klo 10-17. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Maaperä pintaa syvemmältä on osa Luonnonvarakeskus Luken tuottamaa näyttelykokonaisuutta. Kokonaisuus oli esillä viime kesänä Jokioisten Elonkierrossa juhlistaen YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä maaperän vuotta 2015. Teemavuoden tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä maaperän merkityksestä ruokaturvan ja elintärkeiden ekosysteemipalvelujen ylläpidossa.

Suomen maatalousmuseo Saran suositut kyläkeskiviikot jatkuvat tammikuusta lähtien Loimaalla. Vuoden ensimmäisessä kyläkeskiviikossa 13.1. 2016 klo 19 tutustutaan Niinijoen varressa sijaitsevan Torkkalan kylän sekä sen neljän talon – Yrjölän, Kalkin, Klemelän ja Knuutilan – historiaan. Talojen isäntäväkien lisäksi tarinassa esiintyy muun muassa sotilaita, paimenia ja torppareita.

Luentotilaisuus kestää noin tunnin ja siihen on vapaa pääsy. Kyläesittelyjen lähtökohtana ovat isojakokartat, jotka kuvaavat kylää ennen isojaon toimittamista ja ryhmäkylän hajoamista. Esillä on usein myös muita karttoja ja valokuvia. Museon henkilökunnan lisäksi kyläkeskiviikoissa pääsevät ääneen paikalliset asiantuntijat ja kylähistorian harrastajat.

Kevään muut kyläkeskiviikot ovat Hattula 17.2., Tammiainen 16.3. ja Seppälä 13.4. Tervetuloa mukaan!

Tiistaina 24.11.2015 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa yleisölle avautuu vaihtuva näyttely Tove ja Kari – Ajankuvia. Museon Herman-saliin esille tuleva kokonaisuus tuo yleisön nähtäville kuvan ja sanan taiturien Tove Janssonin (1914–2001) ja Kari Suomalaisen (1920–1999) pilapiirroksia, joissa taiteilijat havainnoivat suomalaisen elämänmenon ajankuvia 1940-luvulta 1990-luvulle.

Tove ja Kari – Ajankuvia -kiertonäyttely on valmistunut vuonna 2008 Tampereen taidemuseon – Pirkanmaan aluetaidemuseon ja Visavuoren museon yhteistyönä. Kokonaisuus koostuu Tove Janssonin ja Kari Suomalaisen piirtämien pilapiirrosten kopioista, joita näyttely sisältää useita kymmeniä. Näyttely on avoinna 21.2.2016 asti.

Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa avautuu uusi vaihtuva näyttely tiistaina 24.11.2015. Juhlan aika – ilta- ja päiväjuhlien asuja 1950-luvulta 1970-luvulle esittelee Helka Mustosen (1923-1986) käyttämiä iltapukuja, juhla-asuja, laukkuja, koruja ja asusteita. Näyttelyyn kuuluu myös valokuvia Mustosen suvun albumeista ja käytetyistä asukokonaisuuksista. Juhlan aika -näyttely on avoinna 21.2.2016 asti.

Emil Cedercreutzin museon Ilmari-saliin koottavaan kokonaisuuteen kuuluu yli kolmekymmentä juhla-asua, jotka kuuluvat nykyään Helka Mustosen tyttärelle Marja Siuralle (s.1944). Näyttely on tehty yhteistyössä Siuran kanssa ja yksityiskokoelma on nyt ensimmäistä kertaa esillä museonäyttelyn muodossa. Marja Siuran isä Kalervo Mustonen teki elämäntyönsä Suomen ilmavoimien palveluksessa. Monet näyttelyssä olevista puvuista hankittiin hänen vaimolleen itsenäisyyspäivän juhliin. Juhlan aika -näyttelyssä kävijät pääsevät kurkistamaan 1950-1970-lukujen juhlapukeutumisen tyyleihin ja luonnollisesti ihastelemaan ainutlaatuisia asuja ja asusteita, vaikkapa oman juhlakauden inspiraatioksi.

Suomen maatalousmuseo Saran perinteiset joulumyyjäiset järjestetään sunnuntaina 29.11.2015 Loimaalla klo 12-16. Museon näyttelyihin on vapaa pääsy klo 10-17, lukuun ottamatta isoa näyttelysalia, jossa tehdään uudistustöitä.

Saran joulumyyjäisissä kohtaavat osaavat kädentaitajat ja joulutunnelmaa etsivät asiakkaat. Myyntipöydiltä löytyy herkkuja moneen lähtöön, kuten pipareita, saaristolaisleipää, yrttejä ja hilloja. Joululahjoja etsiville on tarjolla koruja, koriste-esineitä, keramiikkaa ja tekstiilitöitä. Koristeluun löytyy kynttilöitä ja kransseja, ystävien muistamiseen valikoima joulukortteja. Myös museomyymälä Muurikki palvelee klo 10-17. Ostosten lomassa voi nauttia jouluruokaa museon ravintolassa klo 11-15 ja kahvio on avoinna normaalisti klo 10-17.

Lämpimästi tervetuloa!

Suomen maatalousmuseo Saran kyläkeskiviikot lähestyvät loppuaan kuluvan vuoden osalta. Viimeisen kyläkeskiviikon aiheena maatalousmuseolla on 18.11. klo 19 nykyisen Alastaron keskustan alueella sijaitseva Sikilän kylä. Sikilän historiasta kertoo Saran näyttelyamanuenssi Iina Wahlström.

Sikilässä lienee vielä 1500-luvulla ollut viisi taloa, mutta 1600-luvulta lähtien se on ollut neljän kantatalon kylä. Kullakin talolla on omanlaisensa historia. Kylän suurimmaksi taloksi kasvoi Heikkilän rustholli. Pakilasta erotettiin Alastaron kirkkoherran virkatalo 1800-luvun alussa. Kyläkeskiviikossa tutustutaan näihin Sikilän vaiheisiin muun muassa isojakokartan valossa.

Kyläkeskiviikkotapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille kylähistoriasta kiinnostuneille, eikä tapahtuma vaadi ennakkoilmoittautumista.