Espoon Taiteilijakilta on vuonna 2009 perustettu espoolaisten ammattitaiteilijoiden ryhmä, joka järjestää taidenäyttelyitä, seminaareja sekä muuta taidealan toimintaa pääsääntöisesti Espoossa, mutta myös muualla Suomessa. Taiteilijakiltaan kuuluu 45 jäsentä monipuolisesti kuvataiteen kaikilta osa-alueilta. Vuonna 2019 Taiteilijakilta aloitti museonäyttelyiden jatkumon, jonka osana Taiteilijakillan näyttely on tänä keväänä 2021 ensi kertaa esillä harjavaltalaisessa Emil Cedercreutzin museossa.

Emil Cedercreutzin museossa nyt avautuvaan Vuo-näyttelyyn osallistuu yhteensä 31 Espoon Taiteilijakillan jäsentä. He ovat Sirkku Ala-Harja, Pekka Barman, Marja Blomster, Tapio Haapala, Katri Hakkarainen, Maarit Hedman, Pekka Hannula, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Pekka Kaikkonen, Tiina Kivinen, Krista Kortelainen, Marja Mali, Carita Maury, Anne Meskanen-Barman, Antti Minkkinen, Anne Ovaska, Kari Puikkonen, Veera-Kaamos Pitkänen, Anja Rahola, Matti Rantanen, Topi Ruotsalainen, Maija Santala, Saila Saranpää, Kim Somervuori, Pertti Summa, Elina Tammiranta-Summa, Barbara Tieaho, Anne Tompuri, Sofia Wilkman ja Noora Ylipieti.

Vuo-näyttelyssä Espoon Taiteilijakilta käsittelee ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyvää teemaa. Näyttelyn teosten mielenmaisema on kantaaottava, esteettinen ja pohdiskeleva sekä abstrakti. Näyttely on myös moniääninen, usealla eri tavalla aihettaan elävästi lähestyvä kokonaisuus, joka herättää katsojansa miettimään ilmastonmuutoksen ajankohtaisia kysymyksiä, kuten hiilijalanjäljen huomioimista sekä ylikulutuksen vähentämistä. Syvemmällä tunnetasolla näyttely keskustelee aikamme globaaleista, ympäristöön liittyvistä huolenaiheista sekä nostaa lopulta esille myös näkemyksen yksinkertaisemmasta elämästä. Näyttelyn aihe sisältää nykypäivän ja nykytaiteen tulokulmasta myös mielenkiintoisen yhtymäkohdan menneisyyteen ja Emil Cedercreutzin elinaikaan, jolloin jokimaiseman muutokset aiheuttivat paikkakunnalla keskustelua.

Espoon Taiteilijakilta on valinnut näyttelynsä nimeksi sanan vuo. Kokemäenjoen kauniilla rantatörmällä sijaitsevan Emil Cedercreutzin museon kontekstissa vuo tuo ensinnä mieleen joen uomassa virtaavan veden. Vuo-sanan merkitys on kuitenkin laajempi, sillä sanaa käytetään myös tiedemaailman terminä, jolla viitataan materian ja aineen virtaukseen. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala kertoo sanan taustaa: ”Vuo on energian ja aineen siirtymistä rajapinnalla – arkielämän esimerkki vuon ilmenemisestä on sumu tai sade. Skaala, jossa vuo tapahtuu, on valtava, sitä tapahtuu käytännössä kaikkialla atomitasolta alkaen. Ilmastotutkimuksessa vuo on yksi keskeisimmistä tutkimuksen kohteena olevista prosesseista”.

Näyttelyn nimi avautuu katsojalle monella tasolla: vuo on löydettävissä paitsi Kokemäenjoen konkreettisesta maisemasta, myös näyttelyn teosten välisestä keskustelusta. Katsojan ja teoksen välinen ajatusvirta sekä kohtaaminen tapahtuvat niin ikään teoksen äärellä. Myös teosten sijoittelu museon tiloihin on virta, joka alkaa Satakunta-salista ja jatkuu Emil-salin kautta ikkunoista avautuvaan sisäpihan maisemaan ja päättyy ulkotiloissa nähtävillä olevaan näyttelyteokseen. Vuon taustana ja tapahtumapaikkana on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin rakkaan kodin maisema, jonka sisässä näyttely pyrkii luomaan nykytaiteen ja Cedercreutzin elämäntyön välille monikerroksellisen keskustelun. Näyttelyn noin 50 teosta edustavat useita eri tekniikoita. Näyttely on avoinna Emil Cedercreutzin museossa ajalla 23.2.-25.4.2021. Tervetuloa!

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Katri Hakkarainen, Espoon Taiteilijakilta, puh. 044 265 7243, puheenjohtaja@espoontaiteilijakilta.fi.
Varapuheenjohtaja Topi Ruotsalainen, Espoon Taiteilijakilta, 044 356 9552, topiru@gmail.com.
Museoamanuenssi, tiedottaja Satu Tenhonen, Emil Cedercreutzin museo, puh. 044 432 5350, satu.tenhonen@harjavalta.fi.

https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/nayttelyt/vaihtuvatnayttelyt/vuo/

Emil Cedercreutzin museo
Museotie 1
29200 Harjavalta

Emil Cedercreutzin museo on avoinna talvikaudella
1.9.2020–31.5.2021 ti, ke ja su kello 12–16 ja to kello 12–18.

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Suomen maatalousmuseo Saran museorakennus ja näyttelyt ovat valitettavasti toistaiseksi suljettu. Museotilat avataan uudelleen koronatilanteen parannuttua. Museon muut palvelut, virtuaaliopastukset sekä henkilökunta ovat yhä saatavilla normaalisti sähköpostitse ja puhelimitse. Tiedot löytyvät Sarka-museon kotisivuilta.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Suomen maatalousmuseo Sarka on valinnut vuoden 2021 kesäkohteeksi Korteniemen perinnetilan. Liesjärven kansallispuistossa Lounais-Hämeessä, Tammelassa sijaitseva Korteniemi on Metsähallituksen ylläpitämä vanha metsänvartijatila, jossa kesäisin eletään 1910-luvun mukaisesti.

Korteniemi on elävä tila, jonka pelloilla ja kasvimailla viljellään perinteisin työtavoin vanhoja kotimaisia kasvilajikkeita. Siellä käyskentelevät kesäisin myös suomalaisten alkuperäisrotujen lampaat, lehmät, hevoset sekä kanat ja kukko. Perinnetilan töitä tehdään kaikille avoimilla talkoilla.

Korteniemessä tehdään merkittävää työtä kulttuuriympäristön, kulttuurista riippuvaisten lajien ja vanhan rakennuskannan ylläpidossa ja suojelussa. Erittäin tärkeää on myös perinteisten työtapojen säilyminen ja taitojen siirtäminen uusille osaajille. Korteniemi on oiva koko perheen retkikohde, johon voi vapaasti tutustua maksutta milloin tahansa. Opas on paikalla aukioloaikoina.

Suomen maatalousmuseo Sarka valitsi kesän etänäyttelynä toimivan kesäkohteen nyt neljättätoista kertaa. Kesäkohteen valinnan tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen arvostusta sekä tuoda esiin maaseudun arvokkaita kohteita, hienoja kokoelmia ja hyvin hoidettuja historiallisia ympäristöjä.

Kuva Juhani Mattila.

Tehtaan tekemää ruokaa – Kotimaisten elintarvikkeiden historiaa

Vaihtuvien näyttelyiden tilassa
5.2.2021–9.1.2022

Mistä lähtien sokeria on valmistettu Suomessa? Mikä oikeastaan on broileri ja miten se saapui Suomeen? Entä miten valmistetaan sipsejä?

Tehtaan tekemää ruokaa -näyttely kertoo kotimaisten elintarvikkeiden tarinan sokerista sipseihin ja makkarasta maksalaatikkoon. Kävijät pääsevät vierailemaan tiskimyymälässä 1900-luvun alkupuolelta, itsepalvelumyymälässä sekä kotikeittiössä.

Näyttelyssä tarkastellaan erityisesti kotimaisista raaka-aineista valmistettujen teollisten elintarvikkeiden historiaa, elintarvikepakkausten merkitystä sekä ruoan mainontaa. Näyttely tarjoilee tietoja ja tunnelmia muun muassa sokerin, margariinin, makkaran, broilerin, leivän, juuston, valmisruokien sekä sipsien valmistuksesta ja kulutuksesta.

Näyttelyssä pohditaan sitä, miksi nykypäivänä syömme sellaista ruokaa kuin syömme. Jalostettujen elintarvikkeiden kulutus ja valikoima ovat kasvaneet erityisesti 1900-luvulta lähtien. Tämä on vaikuttanut merkittävästi niin suomalaiseen ruoantuotantoon kuin jokapäiväiseen ruokailuumme.

Näyttelyn hauskat animaatiot johdattavat sokerin, leivän ja sipsien teollisen valmistuksen saloihin. Kotikeittiössä pohditaan, mitä tänään syötäisiin. Ruokavisassa voit testata, kuinka hyvin tunnet elintarvikkeihin liittyviä nimiä, faktoja ja mainoslauseita.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Sarka etsii yhteistyökumppanikseen kesän 2021 kesäkohdetta. Kesäkohteena voi toimia ei-ammatillisesti hoidettu museo, kokoelma tai muu vastaava kohde. Sen tulee aihepiiriltään käsitellä maatalouden tai maaseudun historiaa tai nykyaikaa. Tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen ja paikallisen kulttuuritoiminnan arvostusta.

Kesäkohde toimii Suomen maatalousmuseon etänäyttelynä yhden kesän ajan. Kesäkohde saa tarvittaessa maatalousmuseolta neuvoja ja vinkkejä toimintaansa ja sen toimintaa esitellään mm. Saran verkkosivuilla, kesälehdessä sekä lehdistötiedottein. Valintaan ei liity rahapalkintoa.

Kohteen on oltava toiminnaltaan aktiivinen, oman esineistönsä tai rakennuskantansa tarinat tunteva ja sen on otettava vastaan vierailijoita. Kohdetta tulee hoitaa jatkuvuudella ja asianmukaisesti. Kohde voi sijaita missä päin Suomea tahansa.

Kesäkohteeksi voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen 28.2.2021 mennessä Suomen maatalousmuseo Sarkaan. Hakemuksen tulee sisältää kuvaus kohteesta sekä liitteenä esimerkiksi esite, valokuvia, kuvailu kokoelmista, toimintasuunnitelma tai selostus siitä, mikä erityinen piirre kohteella on.

Valittu kohde julkistetaan huhtikuun alussa 2021.

Suomen maatalousmuseo Sarka hakee kesäkohdetta nyt jo neljättätoista kertaa. Viime vuonna kesäkohteeksi valittiin Suomen Asutusmuseo Lapinlahden Alapitkän kylästä.

Asiaa museolla hoitaa amanuenssi Maria Vanha-Similä (maria.vanha-simila@sarka.fi, puh. 02 7637 7012).

TAMMIKUUN SARKA-SUNNUNTAI: Lapsia, lehmiä ja läskisoosia – Naisten arki maaseudulla 1950–1970-luvuilla 31.1.2021 klo 14

Millaista oli maaseudun naisten elämä toisen maailmansodan jälkeen? Amanuenssi ja tietokirjailija Maria Vanha-Similä kertoo vuoden ensimmäisenä Sarka-sunnuntaina naisten työntäyteisestä arjesta, mutta myös elämän iloista ja arjen uutuuksista. Naiset vastasivat usein kotitaloustöitä, lastenhoidosta ja karjataloudesta. Vähitellen maalaiskotienkin arkea helpottamaan tulivat vesijohdot ja kodinkoneet. Yhä useampi nainen lähti myös opiskelemaan ja työhön kodin ulkopuolelle.

Rajoitettu osanottajamäärä & maskisuositus.
Voit seurata suoraa lähetystä myös museon YouTube-kanavalla

Kuva Pellervo-kokoelma, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Sarka-sunnuntaina museolla on erityistä ohjelmaa. Ohjelma vaihtelee luennoista kädentaitojen opetukseen ja pyöräretkiin. Sarka-sunnuntaina museon näyttelyihin on vapaa pääsy. Vuonna 2021 Sarka-sunnuntaita vietetään seitsemän kertaa kuun viimeisenä sunnuntaina: tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa.

Sarka-sunnuntait – Maatalousmuseo Sarka

Suomen maatalousmuseo Sarka

Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Miten sinä muistat lapsuutesi ja nuoruutesi maaseutua? Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Kerro oma tarinasi!

Oulun yliopiston tutkimushanke Maalaisnuoruuden sukupolvet ja Suomen Maatalousmuseo Sarka keräävät yhteistyössä maaseutuun liittyviä muistoja, kokemuksia ja tarinoita.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään, miten maalaisnuoruus on muuttunut 1940-luvulta 2020-luvulle, ja mitä maaseutu merkitsee ihmisille elämän eri vaiheissa, lapsuudesta vanhuuteen.

– Kuluneen vuoden aikana maaseudun merkitys voimavarana ja virkistäytymisen lähteenä on korostunut aivan uudella tavalla. Ajoittain kuumana käynyt keskustelu on tehnyt näkyväksi, miten tärkeä osa myös monien kaupunkilaisten elämää maaseutumaiset ympäristöt ja luonto edelleen ovat, kertoo tutkimushanketta vetävä akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti Oulun yliopistosta.

– Tässä hankkeessa emme erottele, ketkä ovat maalaisia ja ketkä eivät. Olemme kiinnostuneita ihan kaikkien maaseutuun liittyvistä muistoista ja ajatuksista. Erityisen kiinnostuneita olemme siitä, mitä maaseutu merkitsee ihmisille tässä päivässä.

Keruu on avoin kaikille, jotka haluavat kertoa tarinansa. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita sekä maalla asuvien, maaseudulta pois muuttaneiden, että maaseudulle jälleen palanneiden elämäntarinoista. Myös kaupungista kotoisin olevien maaseutumuistot ovat hyvin tervetulleita

Keruuseen osallistutaan osoitteessa https://www.sarka.fi/minun-maaseutuni/ joko ilmoittautumalla haastatteluun tai kirjoittamalla oman tarinansa. Myös valokuvia otetaan vastaan tietoineen. Keruu päättyy 31.7.2021. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja syksyllä 2021.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa ja tilaisuuksissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lisäksi muistitietoa voidaan hyödyntää Suomen Maatalousmuseo Sarkan toiminnassa. Yhteistyön tuloksena toteutetaan museonäyttely suomalaisten maaseutumuistoista. Muistitietoaineisto arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, valokuvat Suomen maatalousmuseo Sarkaan.

Sarka-museon ravintolassa on esillä 28.2.2021 asti Ekaterina Basinan näyttely Tarina maalta. Näyttely on valokuvauksellinen ja filosofinen projekti, joka pohtii sekä nykyisen maatalouden ja perinteiden että ihmisen ja luonnon rinnakkaiseloa. Näyttelyn kuvien tunnelma liikkuu ajasta toiseen. Dokumentaarisen valokuvauksen ohella Basina luo kuviaan muun muassa muokkaamalla niitä digitaalisesti tai kuvaamalla lasin läpi.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Opastus jouluperinteistä Talomuseo Glimsin pihapiirissä ja vanhassa tuvassa, joka on koristeltu jouluasuunsa.

Opastukselle otetaan 15 kuulijaa. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

Glims talomuseo
Glimsintie 1
02740 Espoo

Puhelin (09) 816 27337
Sähköposti kaupunginmuseo(at)espoo.fi