Sarka-sunnuntaina 31.3. Suomen maatalousmuseo Sarassa on mahdollisuus tutustua maaliskuussa avautuneen Ennen koneita -näyttelyn esinekokoelman vaiheikkaaseen historiaan. Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström kertoo kokoelman alkuvaiheista, Viikin maatalousmuseon historiasta ja Ennen koneita -näyttelyn synnystä. Esitelmä pidetään klo 13 alkaen uuden näyttelyrakennuksen opetustila Aitassa. Esitelmän jälkeen tutustutaan näyttelyamanuenssin johdolla näyttelyyn.

Suomen maatalousmuseo Sarassa maaliskuun alussa avattu Ennen koneita -näyttely perustuu toimintansa lopettaneen Viikin maatalousmuseon kokoelmaan, joka siirtyi kesällä 2018 Sarkaan. Kokoelman juuret ovat 1890-luvulla, jolloin professori Gösta Grotenfelt aloitti innostuneen ja aktiivisen maatalousesineiden keruutoiminnan Mustialassa. Historiansa aikana kokoelma on läpikäynyt monia vaiheita: se on karttunut, painunut unholaan, järjestetty museoksi ja lähes tuhoutunut.

Kuukauden viimeinen sunnuntai on Sarka-museolla Sarka-sunnuntai, jolloin järjestetään erityistä ohjelmaa esimerkiksi luentojen, työpajojen tai teemaopastusten muodossa. Museon näyttelyihin on Sarka-sunnuntaina vapaa pääsy.

Sarka-sunnuntai 31.3.
Iina Wahlström:
Kahdesti pelastettu – Ennen koneita -näyttelyn kokoelman historiaa
Työpajatila Aitassa klo 13 alkaen

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383
32200 Loimaa
p. (02) 763 7700
info@sarka.fi
www.sarka.fi

Suomen maatalousmuseo Saran Kyläkeskiviikko-luentosarjassa on keskiviikkona 13.3. klo 19 vuorossa Ypäjänkylä. Kylän vaiheista kertoo museon seminaari- ja kokoustila Riihessä amanuenssi Elsa Hietala.

Pinta-alaltaan suuri Ypäjänkylä oli 1500-luvulla myös talomäärältään Loimaan suurin. Kylässä oli jo varhain useita vesimyllyjä ja oma saha. Isojaossa todettiin kylällä olevan talojen määrään nähden liikaa maata ja tilanne ratkaistiin jakamalla taloja kahtia. Osa näistä jaetuista taloista ei koskaan kehittynyt toimiviksi tiloiksi.

Kyläkeskiviikoissa tutustutaan isojakokarttojen avulla loimaalaiskylien historiaan. Kyläkeskiviikkojen kevätsarjassa vuorossa ovat vielä huhtikuussa Suutarlan ja Vuolteen kylät, joiden jälkeen luentosarja jää kesätauolle ja jatkuu jälleen syksyllä uusin kylin. Kyläkeskiviikot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383
32200 LOIMAA
puh. (02) 763 7700
info(at)sarka.fi
www.sarka.fi

Sarka etsii edelleen kesäkohdetta ja hakuaikaa on pidennetty viikolla, joten hakemukset tulee toimittaa Sarkaan 8.3. mennessä. Sarka etsii yhteistyökumppanikseen kesän 2019 kesäkohdetta. Kesäkohteena voi toimia ei-ammatillisesti hoidettu museo, kokoelma tai muu vastaava kohde. Sen tulee aihepiiriltään käsitellä maatalouden tai maaseudun historiaa tai nykyaikaa. Tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen ja paikallisen kulttuuritoiminnan arvostusta.

Kesäkohde toimii Suomen maatalousmuseon etänäyttelynä yhden kesän ajan. Kesäkohde saa tarvittaessa maatalousmuseolta neuvoja ja vinkkejä toimintaansa, sen toimintaa esitellään mm. Saran verkkosivuilla ja kesälehdessä sekä lehdistötiedottein. Valintaan ei liity rahapalkintoa. Kohteen on oltava toiminnaltaan aktiivinen ja oman esineistönsä tai rakennuskantansa tarinat tunteva. Kohdetta tulee hoitaa jatkuvuudella ja asianmukaisesti. Kohde voi sijaita missä päin Suomea tahansa.

Kesäkohteeksi voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen 8.3.2019 mennessä Suomen maatalousmuseo Sarkaan. Hakemuksen tulee sisältää kuvaus kohteesta sekä liitteenä esimerkiksi esite, valokuvia, kuvailu kokoelmista, toimintasuunnitelma tai selostus siitä, mikä erityinen piirre kohteella on. Valittu kohde julkistetaan huhtikuun alussa 2019. Suomen maatalousmuseo Sarka hakee kesäkohdetta nyt jo kahdettatoista kertaa. Viime vuonna kesäkohteeksi valittiin Riuttalan Talonpoikaismuseo Kuopion Karttulassa.

Lisätietoja:
Elsa Hietala
elsa.hietala@sarka.fi
p. (02) 7637 7012

Museoraitti-museot ovat saaneet uuden jäsenen, kun Annalan kotiseutumuseo Pyhäjoelta liittyi joukkoomme. Tervetuloa!!!

Suomen maatalousmuseo Sarka etsii yhteistyökumppanikseen kesän 2019 kesäkohdetta. Kesäkohteena voi toimia ei-ammatillisesti hoidettu museo, kokoelma tai muu vastaava kohde. Sen tulee aihepiiriltään käsitellä maatalouden tai maaseudun historiaa tai nykyaikaa. Tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen ja paikallisen kulttuuritoiminnan arvostusta.

Kesäkohde toimii Suomen maatalousmuseon etänäyttelynä yhden kesän ajan. Kesäkohde saa tarvittaessa maatalousmuseolta neuvoja ja vinkkejä toimintaansa, sen toimintaa esitellään mm. Saran verkkosivuilla ja kesälehdessä sekä lehdistötiedottein. Valintaan ei liity rahapalkintoa.

Kohteen on oltava toiminnaltaan aktiivinen ja oman esineistönsä tai rakennuskantansa tarinat tunteva. Kohdetta tulee hoitaa jatkuvuudella ja asianmukaisesti. Kohde voi sijaita missä päin Suomea tahansa.

Kesäkohteeksi voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen 1.3.2019 mennessä Suomen maatalousmuseo Sarkaan. Hakemuksen tulee sisältää kuvaus kohteesta sekä liitteenä esimerkiksi esite, valokuvia, kuvailu kokoelmista, toimintasuunnitelma tai selostus siitä, mikä erityinen piirre kohteella on.

Valittu kohde julkistetaan huhtikuun alussa 2019. Suomen maatalousmuseo Sarka hakee kesäkohdetta nyt jo kahdettatoista kertaa. Viime vuonna kesäkohteeksi valittiin Riuttalan Talonpoikaismuseo Kuopion Karttulassa.

Lisätietoja:
Elsa Hietala
elsa.hietala@sarka.fi
p. (02) 7637 7012

Helmikuun kyläkeskiviikossa 13.2. klo 19 tutustutaan Pahikaisten kylään. Kylän historiaan johdattelee Kirsi Laine. Pahikainen on kolmen kantatalon – Iitan, Norrin ja Sipilän – muodostama kylä Niinijokivarressa. Kulkijoita kylään toi kirkkotie, joka kulki Pahikaisista Kertunmäen kautta kirkolle. Toisaalta liikkumisen hankaluudetkin olivat pahikaislaisille tuttuja toisella puolella jokea sijainneen pellon vuoksi. Kyläkeskiviikossa tutustutaan Pahikaisten elämänmenoon 1700-luvun jälkipuolella ja seurataan kylän kehitystä aina 1900-luvulle asti.

Kyläkeskiviikoissa tutustutaan isojakokarttojen avulla loimaalaiskylien historiaan. Myöhemmin keväällä tutustutaan vielä maaliskuussa Ypäjänkylän sekä huhtikuussa Suutarlan ja Vuolteen kyliin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

Kuuden taiteilijan muodostama Taivasalla -ryhmä on tarttunut maitoteemaan erilaisilla tekniikoilla ja työtavoilla. Näyttely koostuu mm. akvarelleista, akryylitöistä, hiilimaalauksista, tussipiirroksista, maalauksista käsintehdylle paperille sekä sarjakuvista.

Kaikissa näyttelyn töissä käsitellään tavalla tai toisella maitoa. Erilaiset lähestymistavat luovat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Maitoa lypsetään, ja se on energian lähde. Kuljetaan paimenessa ja työskennellään navetassa. Maidon konkreettiset ja symboliset merkitykset kuvastuvat niin tässä ajassa kuin ”ennen vanhaankin”.

Varsinaissuomalaisen Taivasalla –ryhmän muodostavat Nanna Jalkanen, Erja Ketamo, Arja Maarit Puhakka, Pirkko Siivonen-Takku, Eija Tähkäpää ja Paula Vierikko.

Nanna Jalkasen työt ovat tulkintoja Johannes Vermeerin Maitotyttö maalauksesta vuodelta 1658. Työt ovat osa ”A Dream of Vermeer’s Milkmaid” -sarjaa. Maito näyttäytyy näissä töissä yhtä aikaa arkisena sekä universaalina elämänvoimana. Erja Ketamo puolestaan lähestyy maitoon liittyviä asioita ja esineitä hiilimaalauksin.

Arja Maarit Puhakalta nähdään näyttelyssä mm. Maito –sarja, jossa hän kuvaa karjakkona toiminutta kasvatusäitiään. Teosten pohjana ovat syanotypia –menetelmällä siirretyt valokuvat, joita Puhakka on työstänyt eteenpäin piirtämällä ja maalaamalla. Myös Paula Vierikon teosten taustalla löytyy äidin tarinoita ja kertomuksia mm. paimenessa olosta. Vierikko on siirtänyt tarinat sarjakuvataiteeksi.

Pirkko Siivonen-Takun lähtökohta näyttelyyn on ollut lehmä tänä päivänä ja ennen. Hänen dokumentaristiset akvarellinsa vievät katsojan mm. nykyaikaiseen navettaan. Eija Tähkäpään teoksissa maitoteema löytää muotonsa paperimassasta.

Maito -näyttely on esillä Suomen maatalousmuseo Saran seminaaritila Riihessä 14.1.-19.5.2019.

Kaikista Loimaan kylistä Etelä-Vesikoski on kokenut vuosisatojen kuluessa suurimmat muutokset, sillä vanhan maalaiskylän paikalla sijaitsee nyt Loimaan kaupungin keskustaajama. Etelä-Vesikoski sopiikin näin ollen aloittamaan Kyläkeskiviikkojen kevään 2019 sarjan, sillä tänä vuonna vietetään Loimaan kaupungin 50-vuotisjuhlavuotta. FM Sami Männistö kertoo Etelä-Vesikosken vaiheista aina 1500-luvulta nykypäiviin asti Suomen maatalousmuseo Sarassa ke 16.1. klo 19.

Vuonna 1876 valmistuneen Loimaan rautatieaseman ympärille syntyi uutta taloudellista toimintaa ja asutusta, jonka ympärille kasvoi taajama, josta muodostui ensin Loimaan kauppala ja lopulta Loimaan kaupunki. Kyläkeskiviikossa käydään läpi mm. sitä, mitä tapahtui 1600-luvulla Kartanonmäellä sijainneelle Wittenberg-suvun kartanolle ja mitkä olivat kylän vanhat kantatalot, ja mitä niistä on jäljellä. Lisäksi käydään läpi sitä, miksi vanhan maalaiskylän vuosisataisille pelloille nousi vähitellen moderni maalaiskaupunki.

Kyläkeskiviikoissa tutustutaan isojakokarttojen avulla loimaalaiskylien historiaan. Myöhemmin keväällä tutustutaan vielä helmikuussa Pahikaisten, maaliskuussa Ypäjänkylän sekä huhtikuussa Suutarlan ja Vuolteen kyliin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

Sarassa tehdään sunnuntaina 9.12. klo 12-15 kivoja olkitähtikoristeita, joita voi ripustaa joulukuuseen tuomaan joulutunnelmaa. Olkitähti-työpajan maksu on 2 €.

Tervetuloa nauttimaan vanhan ajan joulutunnelmasta ja kauneimmista joululauluista Riuttalan Talonpoikaismuseon pääkartanolle torstaina 13.12.2018 klo 18.

Jouluinen kanttiini palvelee klo 17:30 alkaen pääkartanolla. Varauduthan käteismaksuun.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy – Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Kallaveden seurakunnan kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!