1700-luvulla suomalaisessa ruokakulttuurissa tapahtui merkittäviä muutoksia. Kehittyvä ja laajentuva maailmankauppa toi Suomeenkin asti monia kaukomaiden antimia, kuten riisiä ja sitruunoita. Uutuutena ruokapöytään tuli peruna. Sokeri, kahvi, tee ja kaakao tekivät maihinnousun Suomeen ja tulivat jäädäkseen. Mausteiden valikoima moninaistui, ja niitä käytettiin runsaasti. Monet suomalaisen joulupöydän perinteiset jouluherkut juontavat juurensa 1700-luvun eksoottisiin herkkuihin.

Uusia makuja kokeiltiin aluksi ennen muuta säätyläisten piirissä, ja monista Suomen kartanoista on jäänyt ruokareseptejä kertomaan nykyihmiselle entisajan ruokakulttuurista. Marraskuun Ruokakeskiviikkoa tulee alustamaan tutkija Yrsa Lindqvist, joka on mukana Svenska litteratursällskapet i Finlandin Historiska receipt -hankkeessa. Illan kuluessa kokeillaan, miten yli kaksisataa vuotta vanhat reseptit toimivat tämän päivän keittiössä.

Marraskuun Ruokakeskiviikko järjestetään keskiviikkona 15.11. klo 18 Sarka-museon Aitta-tilassa. Illasta peritään 5 euron materiaalimaksu.

Ilmoittaudu ma 13.11. mennessä sanna.kiertonen@sarka.fi tai 02 7637 700.

Nuorisokeskus Marttinen Virroilla on opetus- ja kulttuuriministeriön valvoma ja tukema valtakunnallinen nuorisokeskus. Nuorisokeskus on 30 toimintavuotensa kehittynyt korkeatasoisena ja osaavana, nuorisotoimialaa monipuolisesti palvelevana keskuksena, ottaen roolia niin alueellisena, valtakunnallisena ja kansainvälisenä nuorisotyönkentän toimijana. Euroopan Neuvoston nuorisoyksikön ohjausryhmä (CDEJ) on 23.10.2023 kokouksessaan myöntänyt jatkoa viideksi vuodeksi (2022–2026) Marttisen vuonna 2018 saamalle eurooppalaisen laatumerkille nuorisokeskuksille (Quality Label for Youth Centres), tunnistaen Marttisen ylläpitäneen ja kehittyneen Euroopan neuvoston asettamien kriteerin toteutumisessa toiminnassaan ja rakenteissaan. Marttinen on yksi neljästätoistä laatumerkin kriteerit täyttävistä nuorisokeskuksista Euroopassa. 

Laatumerkin myöntänyt nuorisoyksikkö on osa Euroopan neuvoston Demokraattisen osallistumisen pääosastoa, joka kuuluu Euroopan neuvoston Demokratian ja ihmisoikeuksien pääosastoon (”DGII”). Yksikkö laatii suuntaviivoja, ohjelmia ja oikeudellisia välineitä yhtenäisten ja tehokkaiden nuoriso-ohjelmien kehittämiseksi paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. 

Se tarjoaa rahoitusta ja koulutuksellista tukea kansainvälisille nuorisotoimille, joiden tavoitteena on edistää nuorten kansalaisuutta, nuorten liikkuvuutta ja ihmisoikeuksien, demokratian ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvoja. Tavoitteena on tuoda yhteen ja levittää asiantuntemusta ja tietoa nuorten eurooppalaisten elämäntilanteista, toiveista ja ilmaisukeinoista.  

Laatumerkin jatkoarviointi Marttisessa tehtiin kuluvan vuoden huhtikuussa, jolloin laatumerkin arviointiryhmä vieraili Marttisessa tavaten henkilökuntaa ja keskustellen laatumerkille aiemmin annettujen kehittämiskohteiden toteutumisesta. Laatumerkkiin liittyvillä 15 kriteerillä on useita alakohtia, joten tarkasteltavia asioita oli yhteensä 44. Arvioinnin aikana tarkasteltiin mm. sitä, mitä, miten ja minkä vuoksi Marttisessa tehdään nuorisotyötä, minkälaisiin arvoihin toiminta perustuu ja minkälaisia pedagogisia työmuotoja käytetään ja miten Marttinen tekee yhteistyötä muiden nuorisotoimialan toimijoiden kanssa.  

Arviointiryhmä laatii vierailusta raportin, jonka pohjalta kehittämistyö jatkuu edelleen. Suullisessa palautteessaan arviointiryhmä toi esiin Marttisen vahvuuksia, joita on mm. sen monipuolinen toiminta, toimivat ja upeat puitteet, pedagoginen osaaminen ja sidosryhmäyhteistyö, jonka avulla kehitetään nuorisotyötä sekä strateginen kehittäminen, hyvä johtaminen ja motivoitunut henkilökunta. Kehittämisen kohteita löytyi tietenkin myös liittyen mm. kasvatusmateriaalin dokumentointiin. Ryhmä toivoo myös edelleen aktiivista otetta yhteistyöhön nuorisojärjestöjen kanssa. Keskuksen toiminnan kansainvälistäminen ja Euroopan Neuvoston arvojen esiin nostaminen on laatumerkkityön keskeinen asia, johon Neuvostosta on saatu apua ja tukea mm. opintovierailujen ja materiaalien muodossa.   

Marttinen on ylpeä saavutuksestaan ja jatkaa sitoutumistaan laadukkaan nuorisotyön tarjoamiseen nuorille sekä nuorisotyön kehittämiseen. Tämä tunnustus vahvistaa Marttisen asemaa merkittävänä toimijana kansainvälisellä nuorisotyön kentällä. 

Nuorisokeskus Marttinen haluaa ennen kaikkea kutsua nuoria ja myös muita toimijoita avoimesti mukaan osallistumaan kehittämiseemme, nyt ja tulevaisuudessa. Nuoret tietävät parhaiten mitä pitäisi tehdä, ja millaisia asioita tulisi alueellamme kehittää jatkossa – tähän Nuorisokeskus Marttinen uskoo ja tekee työtään tällä ajatuksella. 

Lisätietoja:  

Nuorisotyön koordinaattori Sami Sorjonen
sami.sorjonen@marttinen.fi
p.044 715 1953 

Nuorisotyön koordinaattori Antti Korhonen
antti.korhonen@marttinen.fi
p.044 715 1917 

Nuorisopalvelupäällikkö Sanna Järvensivu
sanna.jarvensivu@marttinen.fi
p.044 715 51926 

Toimitusjohtaja Katariina Sallomy
katariina.sallomy@marttinen.fi
p.044 715 1922 

Lauantaina 16.9. Sadonkorjuujuhlat Röölän satamassa klo 10-15. Jo viidettä kertaa järjestettävillä markkinoilla juhlitaan saariston ahertajia, maanantimia ja kädentaitotuotteita. Ruokakummi Lassi Lähteenmäki juontaa sekä tuttuuun tapaan kylän muusikot loihtii hyvän tuulen musiikkia; Kaitsu, Ella, Jyrki ja Tapsa. Pääosassa on myynnissä olevat sadonkorjuutuotteet. Kalatalousministerinä tunnettu kalastaja Janne Rautio opastaa tuntemattomienkin kalojen salaisuuksiin.

Korteniemen perinnetilalla vietetään kulttuuriympäristöpäivää lauantaina 9.9. klo 11-17.00. Korteniemen perinnetilan 25 v. juhlavuoden kunniaksi 
poltetaan tervahauta. Muu ohjelma tarkentuu myöhemmin. Järjestelyissä mukana Liesjärven kyläyhdistys. Vapaa pääsy, Tervetuloa!

Lauantaina 2.9. Peräkonttikirppis Röölän satamassa klo 11-15.00.

Syyskuun ensimmäisenä lauantaina järjestettävät Köyrimarkkinat ovat maatalousmuseon sadonkorjuutapahtuma. Markkinoille kokoontuu lähiruokatuottajia ja käsityöläisiä myymään tuotteitaan. Kaupankäyntiä tahdittaa elävä musiikki. Tapahtumassa voi tutustua myös työnäytöksiin. Lapsille on omaa ohjelmaa. Kahvilan, makkaragrillin ja museon lounasravintolan herkut pitävät markkinoilla nälän loitolla.

Myyntipaikkoja Köyrimarkkinoille voi tiedustella museon infosta kesäkuun alusta lähtien.

27.8. Elokuun Sarka-sunnuntaina Elsa Hietala kehrää ja neuvoo pellavan käsittelyssä ja kehräyksessä klo 13. Kokeile itse pellavan kehräämistä rukilla tai värttinällä! Elokuun Sarka-sunnuntai on osa Loimaan kulttuurikierros -tapahtumaa.

Sarka-sunnuntaisin on vapaa pääsy museon kaikkiin näyttelyihin.

Lisätietoa tulossa myöhemmin.

Launtaina 26.8 Suomen luonnon päivää vietetään Seitsemisen kansallispuistossa Koveron perinnetilalla klo 11-15.

Luonnonpäivässä esitellään perinnekädentaitoja kuten villan työstämistä ja kehräämistä sekä villapeitteen kutomista kangaspuilla.

Rantavainion lammastilan lampuri tulee myymään villalankoja ja muita tuotteitaan. Myynnissä on myös Ikaalisista Frigårdin luomutilan juureksia ja kasviksia.

Kurun Martat myyvät kahvia ja makeaa pirtissä ja Seita Elämyspalvelujen ruokamyynti löytyy pajan tiloista.

Pääset nauttimaan maksuttomasta yrttijalkakylvystä ja kuulemaan Marttojen villiyrttiopastusta.  Lapsille on järjestetty omatoiminen keppihevosrata ja käpylehmien tekoa.

Päivän kruunaa tallitanssit, jossa pääset tanssahtelemaan haitarimusiikin tahtiin.

Tervetuloa!

Korteniemen perinnetilalla Tammelassa puidaan ruista talkoilla Suomen luonnon päivänä, lauantaina 26.8. kello 11–17. 
Rukiin puintitalkoissa ruis puidaan riihessä varstoilla. Työ on pölyistä ja hikistäkin puuhaa, mutta työ kiittää tekijäänsä. 
Hyötyliikunnastakin puintitalkoo käy oikein mainiosti.