TAMMIKUUN SARKA-SUNNUNTAI: Lapsia, lehmiä ja läskisoosia – Naisten arki maaseudulla 1950–1970-luvuilla 31.1.2021 klo 14

Millaista oli maaseudun naisten elämä toisen maailmansodan jälkeen? Amanuenssi ja tietokirjailija Maria Vanha-Similä kertoo vuoden ensimmäisenä Sarka-sunnuntaina naisten työntäyteisestä arjesta, mutta myös elämän iloista ja arjen uutuuksista. Naiset vastasivat usein kotitaloustöitä, lastenhoidosta ja karjataloudesta. Vähitellen maalaiskotienkin arkea helpottamaan tulivat vesijohdot ja kodinkoneet. Yhä useampi nainen lähti myös opiskelemaan ja työhön kodin ulkopuolelle.

Rajoitettu osanottajamäärä & maskisuositus.
Voit seurata suoraa lähetystä myös museon YouTube-kanavalla

Kuva Pellervo-kokoelma, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Sarka-sunnuntaina museolla on erityistä ohjelmaa. Ohjelma vaihtelee luennoista kädentaitojen opetukseen ja pyöräretkiin. Sarka-sunnuntaina museon näyttelyihin on vapaa pääsy. Vuonna 2021 Sarka-sunnuntaita vietetään seitsemän kertaa kuun viimeisenä sunnuntaina: tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa.

Sarka-sunnuntait – Maatalousmuseo Sarka

Suomen maatalousmuseo Sarka

Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Miten sinä muistat lapsuutesi ja nuoruutesi maaseutua? Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Kerro oma tarinasi!

Oulun yliopiston tutkimushanke Maalaisnuoruuden sukupolvet ja Suomen Maatalousmuseo Sarka keräävät yhteistyössä maaseutuun liittyviä muistoja, kokemuksia ja tarinoita.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään, miten maalaisnuoruus on muuttunut 1940-luvulta 2020-luvulle, ja mitä maaseutu merkitsee ihmisille elämän eri vaiheissa, lapsuudesta vanhuuteen.

– Kuluneen vuoden aikana maaseudun merkitys voimavarana ja virkistäytymisen lähteenä on korostunut aivan uudella tavalla. Ajoittain kuumana käynyt keskustelu on tehnyt näkyväksi, miten tärkeä osa myös monien kaupunkilaisten elämää maaseutumaiset ympäristöt ja luonto edelleen ovat, kertoo tutkimushanketta vetävä akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti Oulun yliopistosta.

– Tässä hankkeessa emme erottele, ketkä ovat maalaisia ja ketkä eivät. Olemme kiinnostuneita ihan kaikkien maaseutuun liittyvistä muistoista ja ajatuksista. Erityisen kiinnostuneita olemme siitä, mitä maaseutu merkitsee ihmisille tässä päivässä.

Keruu on avoin kaikille, jotka haluavat kertoa tarinansa. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita sekä maalla asuvien, maaseudulta pois muuttaneiden, että maaseudulle jälleen palanneiden elämäntarinoista. Myös kaupungista kotoisin olevien maaseutumuistot ovat hyvin tervetulleita

Keruuseen osallistutaan osoitteessa https://www.sarka.fi/minun-maaseutuni/ joko ilmoittautumalla haastatteluun tai kirjoittamalla oman tarinansa. Myös valokuvia otetaan vastaan tietoineen. Keruu päättyy 31.7.2021. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja syksyllä 2021.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa ja tilaisuuksissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lisäksi muistitietoa voidaan hyödyntää Suomen Maatalousmuseo Sarkan toiminnassa. Yhteistyön tuloksena toteutetaan museonäyttely suomalaisten maaseutumuistoista. Muistitietoaineisto arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, valokuvat Suomen maatalousmuseo Sarkaan.

Sarka-museon ravintolassa on esillä 28.2.2021 asti Ekaterina Basinan näyttely Tarina maalta. Näyttely on valokuvauksellinen ja filosofinen projekti, joka pohtii sekä nykyisen maatalouden ja perinteiden että ihmisen ja luonnon rinnakkaiseloa. Näyttelyn kuvien tunnelma liikkuu ajasta toiseen. Dokumentaarisen valokuvauksen ohella Basina luo kuviaan muun muassa muokkaamalla niitä digitaalisesti tai kuvaamalla lasin läpi.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Opastus jouluperinteistä Talomuseo Glimsin pihapiirissä ja vanhassa tuvassa, joka on koristeltu jouluasuunsa.

Opastukselle otetaan 15 kuulijaa. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

Glims talomuseo
Glimsintie 1
02740 Espoo

Puhelin (09) 816 27337
Sähköposti kaupunginmuseo(at)espoo.fi

Riimukalenteri on ikuinen kalenteri, joka toimii vuodesta riippumatta. Suomen maatalousmuseon Sarka-sunnuntaissa 29.11. kello 13 pääsee opettelemaan museolehtori Kirsi Laineen johdolla päiväriimujen, kuuriimujen ja merkkipäiväsymbolien saloja ja tekemään itselleen kalenterin esi-isien tapaan. Perinteisesti riimukalenteri veistettiin usein puuhun tai luuhun, mutta tässä työpajassa käytetään kynää ja paperia.

Työpajassa piirtetyn mallin mukaan voi kotona jatkojalostaa kalenterin haluamaansa muotoon. Aidon kalenterisauvan voit nähdä Sarka-museon Hyvän sään aikana -näyttelyssä 20.12.2020 asti.

Tapahtumassa on rajoitettu osanottajamäärä & maskisuositus.
Voit seurata suoraa lähetystä myös museon YouTube-kanavalla osoitteessa:
https://www.youtube.com/channel/UCij6ADmdGUE1rux9znUyhxw

Sarka-sunnuntaina on museon näyttelyihin vapaa pääsy.

Lisätietoja
Kirsi Laine, museolehtori
kirsi.laine(at)sarka.fi
p. 02 7637 7018

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa
www.sarka.fi

Hyvän sään aikana -näyttelyssä esillä oleva kalenterisauva Turun museokeskuksesta

Valokuvia Glimsin maisemista – Kenzi Rinnon kuvia vuodelta 1970.
Kenzi Rinnon valokuvissa siirrytään ajassa 1970-luvun alkuun, jolloin Espoo oli nopeasti muuttuva kunta kaupungistumisen myllerryksessä. Maisemaa hallitsevat viljapellot saivat väistyä ja uusia asuinalueita rakennettiin kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Näyttely on esillä 3.11.2020–7.3.2021.

Museo on avoinna talvikaudella 1.9.−30.4.
tiistaista perjantaihin kello 10−16
ja sunnuntaisin kello 11–16.

Glims talomuseo, käyntiosoite
Glimsintie 1
02740 Espoo (Jorvin sairaalan vieressä)

Tiedustelut ja varaukset museon aukioloaikana.
Puhelin (09) 816 27337
Sähköposti kaupunginmuseo@espoo.fi

Empatia – Taidetta Satasairaalan kokoelmasta -näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija Marjo Heino ja se on tuotettu yhteistyössä Satasairaalan kanssa. Näyttely on avoinna yleisölle museon Satakunta- ja Emil-saleissa 24.1.2021 saakka.

Rakas Martta – Elämäni nukke -näyttely esittelee yleisölle Martta-nukkien asiantuntijan ja keräilijän Teija Ruuhikorpi-Mäen laajaa nukkekokoelmaa ja suomalaisen Martta-nuken ainutlaatuista historiaa. Näyttely on avoinna yleisölle museon Ilmari-salissa 24.1.2021 saakka.

Emil Cedercreutzin museo on avoinna talvikaudella
1.9.2020–31.5.2021 ti, ke ja su kello 12–16 ja to kello 12–18.

Emil Cedercreutzin museo
Museotie 1
29200 Harjavalta

Suomen maatalousmuseon Saran Ruokamuseon uusi näyttely kertoo, mitä ennen säilöttiin ja miten.

Säilömme torilta ostettuja mansikoita pakastimeen, pihan pensaiden marjoja mehuksi ja purkitamme kurkkuja etikkaliemeen. Kesällä ja syksyllä säilötyt satokauden antimet piristävät niin maullaan kuin vitamiineillaan talven ruokavaliota. Enää säilykkeet tai varsinkaan itse kotona säilöminen eivät kuitenkaan ole välttämättömyyksiä vaan pikemminkin harrastus tai mukavaa puuhaa.

Menneinä vuosisatoina säilöminen oli kuitenkin välttämättömyys ja olennainen osa ruokataloutta. Aikana ennen jääkaappeja, kylmävarastoja ja pakastimia kaikki ruoka piti säilöä jollakin tavalla, jotta se säilyi ja jotta ruokaa riitti talven yli seuraavaan satokauteen.

Sato säilöön -näyttelyssä tutustutaan entisaikojen säilöntämenetelmiin eli kuivaamiseen, hapattamiseen, suolaamiseen ja savustamiseen. Nykyään säilömme paljon marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja sieniä eri muodoissa, mutta näiden ruoka-aineiden säilöminen yleistyi Suomessa vasta 1900-luvun alusta lähtien. Perinteisten säilöntämenetelmien rinnalle tuli 1900-luvulla umpioiminen ja pakastaminen.

Säilöntätavat vaikuttivat suuresti siihen, miltä ruoka entisaikoina maistui. Näyttely kertoo siten myös suomalaisten arjen makumaailmasta ja sen muuttumisesta säilöntätapojen muuttuessa. Kävijä pääsee tutustumaan myös kemiaan eri säilöntätapojen taustalla eli esimerkiksi siihen, miksi suolaaminen tai hapattaminen estää ruoan pilaantumisen.

Sato säilöön -näyttely on Saran Ruokamuseon kolmas näyttely. Vuodesta 2019 Sarka-museo on ollut myös Ruokamuseo. Ruokamuseon näyttelyissä, opastuksilla, työpajoissa ja tapahtumissa lähestytään ruoan ja ruoantuotannon historiaa sekä nykypäivää eri näkökulmista. Ruokamuseon oma näyttelytila, Ruokakulma, sijaitsee Saran perusnäyttelyssä ja sen näyttely vaihtuu muutaman kerran vuodessa.

Sato säilöön -näyttely on esillä Ruokakulma-näyttelytilassa 29.9.2020–31.1.2021.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi.

Stiina Hovin näyttely Tulikavio — Hevosen voimalla on esillä Suomen maatalousmuseo Saran aulassa ja seminaaritila Riihessä 13.1.2021 asti.
Stiina Hovi tutkii teoksissaan hevosen symbolisia rooleja – ja samalla vahvasti myös ihmisyyttä. Hovin töissä hevonen on milloin taistelija, milloin orja.
Hovi maalaa isosti ja käyttää paljon värejä. Tekniikan voima ja vimma välittyy myös katsojalle. Teosten vahva värimaailma ja muotojen virta tekee niistä katsojan tunnetilaan muokkautuvia. Intensiivisyydestään huolimatta Hovin työt jättävät tilaa katsojan omille heijasteille ja tulkinnoille.
Kuhunkin Hovin isokokoiseen akryylimaalaukseen liittyy myös runo, joka avaa maalauksen syntyprosessia.
Hyvinkäällä asuva ja työskentelevä Stiina Hovi on päivätyönään Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liitteen monityöläinen: graafikko, kuvaaja ja toimittaja.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa

Stiina Hovi: osarajaus teoksesta Medusa