Unescon julistaman päivän tavoitteena on esitellä elävän perinnön monimuotoisuutta ja rikkautta sekä lisätä tietoisuutta sen suojelun merkityksestä. Tänä vuonna päivän teema Suomessa on Vaalimisen arvoiset, millä nostetaan esiin aktiivisia perinteen harjoittajia ja siirtäjiä tiedottein, blogein ja sosiaalisessa mediassa. Samalla teemalla vietetään tänä vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Museoraitti-verkosto on ollut mukana Elävän perinnön wikiluettelossa Hyvien käytänteiden listalla vuodesta 2024.
Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään vuosittain 17.10. Unescon yleiskokouksen päätöksellä. Mukana ovat kaikki sopimuksen 185 jäsenmaata. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2013. Sopimus on nostanut esiin elävän kulttuuriperinnön merkitystä kaikkialla maailmassa ja tehnyt sitä näkyväksi kansallisten ja kansainvälisten luetteloiden avulla.
Luetteloinnilla näkyvyyttä ja tunnettuutta
Osana sopimusta kaikissa sen jäsenmaissa laaditaan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloita. Keskeistä on, että erilaiset yhteisöt ja perinteen harjoittajat ovat luettelointityön ytimessä. Suomessa kartutetaan Elävän perinnön wikiluetteloa, josta löytyy jo 280 kohdetta yli 480 taholta. Artikkeleita luettelosta löytyy seitsemällä eri kielellä. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on opetus- ja kulttuuriministeriö nimennyt 108 kohdetta.
Museoraitti on hyväksytty Elävän perinnön wikiluettelon Hyvien käytäntöjen listalle vuonna 2024 ja verkoston jäsenet ovat luettelossa taustayhteisöinä.
Suojelutyö ja perinteen tekijät sopimuksen ytimessä
Aineeton kulttuuriperintö on läsnä jokaisen arjessa muun muassa ruokien ja erilaisten harrastusten kautta, murteissa, vuotuisissa juhlissa sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön. Tuhannet erilaiset kansalaisjärjestöt, niiden paikalliset yhdistykset ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat mukana aineettoman kulttuuriperinnön harjoittamisessa, suojelemisessa ja edistämisessä. Perinteen siirtämistä ja dokumentointia varmistaa myös laaja museoiden, oppilaitosten, arkistojen ja muiden laitosten verkosto.
Lisätietoja
Tutkija Elsa Hietala, Suomen maatalousmuseo Sarka, elsa.hietala@sarka.fi +358 2-7637 7012
Projektikoordinaattori Petra Nikula, Suomen maatalousmuseo Sarka, petra.nikula@sarka.fi +358 45 7874 9662
Erityisasiantuntija Leena Marsio, leena.marsio@museovirasto.fi +358 29533 6017
Suomen maatalousmuseo Sarassa järjestetään Maataloushistorian päivät kesäkuussa 12.–13.6.2025.
Maataloushistorian päivät kokoavat yhteen maatalouden historian tutkijoita ja tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun sekä tutkijoiden että muiden aiheesta kiinnostuneiden välillä. Tapahtuma yhdistää monitieteistä tutkimuskenttää ja luo mahdollisuuksia kontaktien muodostamiselle. Tämän vuoden teemaksi on valikoitunut Maatalouden kriisit ja murrokset. Teema johdattaa maatalouden kipupisteisiin ja taitekohtiin, varautumiseen ja sopeutumiseen, elämään arvaamattomuuden ja muutosten keskellä.
Pääpuhujat
Patrick Svensson on Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) agraarihistorian professori. Hän on Pohjoismaiden edustajana European Rural History Organisationissa (EURHO) ja toiminut myös EURHO:n puheenjohtajana vuosina 2022–2023. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt maatalouden vallankumoukseen ja sen seurauksiin 1700- ja 1800-luvuilla. Hän on tutkinut myös taloudellista epäarvoisuutta maaseudulla sekä tilatason kokemusta muutoksista talonpoikien päiväkirjojen kautta.
Kaisa Karttunen on Helsingin yliopiston Maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa Ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori. Hän on ansioitunut ruokaturvan ja globaalien ruokajärjestelmien tutkija, virkamies ja tiedepoliittinen vaikuttaja. Hän on työskennellyt esimerkiksi YK:n alaisessa FAO:ssa, maa- ja metsätalousministerin erityisavustajana, ulkoministeriössä neuvonantajana sekä erilaisissa kansainvälisissä projekteissa.
Maataloushistorian päivät kokoavat yhteen maatalouden historian tutkijoita ja tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun sekä tutkijoiden että muiden aiheesta kiinnostuneiden välillä. Tapahtuma yhdistää monitieteistä tutkimuskenttää ja luo mahdollisuuksia kontaktien muodostamiselle. Tämän vuoden teemaksi on valikoitunut Maatalouden kriisit ja murrokset. Teema johdattaa maatalouden kipupisteisiin ja taitekohtiin, varautumiseen ja sopeutumiseen, elämään arvaamattomuuden ja muutosten keskellä.
Pääpuhujat
Patrick Svensson on Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) agraarihistorian professori. Hän on Pohjoismaiden edustajana European Rural History Organisationissa (EURHO) ja toiminut myös EURHO:n puheenjohtajana vuosina 2022–2023. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt maatalouden vallankumoukseen ja sen seurauksiin 1700- ja 1800-luvuilla. Hän on tutkinut myös taloudellista epäarvoisuutta maaseudulla sekä tilatason kokemusta muutoksista talonpoikien päiväkirjojen kautta.
Kaisa Karttunen on Helsingin yliopiston Maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa Ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori. Hän on ansioitunut ruokaturvan ja globaalien ruokajärjestelmien tutkija, virkamies ja tiedepoliittinen vaikuttaja. Hän on työskennellyt esimerkiksi YK:n alaisessa FAO:ssa, maa- ja metsätalousministerin erityisavustajana, ulkoministeriössä neuvonantajana sekä erilaisissa kansainvälisissä projekteissa.
Hinta ja ilmoittauminen:
Osallistumismaksu on 20 €/päivä/hlö ja torstain iltatilaisuus on 40 €/hlö.
Iltatilaisuus järjestetään historiallisessa Hollonmäen maatilamiljöössä lähellä Loimaan keskustaa. Tilakeskus on siirretty paikalleen 1860-luvulla, jolta ajalta on myös niin kutsuttu vanha puoli, päreillä vuorattu asuinrakennus, jossa illanvietto järjestetään. Vanha puoli on samalla kotimuseo, jossa on esillä mittava kokoelma talon esineistöä.
Koko seminaariohjelmaan ja iltatilaisuuteen osallistuminen yhteensä 80 €. Osallistumismaksu sisältää ohjelmaan merkityt ruokailut ja kahvit sekä pääsyn museon näyttelyihin. Osallistumismaksu laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen. Maksu voidaan palauttaa, jos osallistuminen perutaan viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta.
Ilmoittautuminen maataloushistorianpäiviin on sulkeutunut!