yleisöluento

14
loka

Lokakuun Sarka-sunnuntai: Kalastajatorppari Oskar Nylanderin elämä

Vuonna 1862 kalastajatorpparin poikana syntynyt ja vuonna 1938 lohkotilallisena kuollut Oskar Nylander eli kolmen keisarin ja neljän presidentin aikana. Hänen elämänsä sijoittui ajanjaksoon, jolloin suomalainen yhteiskunta muuttui perusteellisesti. Muun muassa kalastuselinkeino kehittyi voimakkaasti, koulutuksen merkitys kasvoi ja saman aikaisesti ihmisiä lähti sankoin joukoin siirtolaisiksi Amerikkaan Suomen kulkiessa kohti itsenäisyyttä ja modernia yhteiskuntaa.

Nylanderin elämä kertoo tästä muutoksesta. Hän pyrki määrätietoisesti kohti parempaa elämää eikä tyytynyt siihen asemaan, johon oli syntynyt. Hän arvosti koulutusta ja ymmärsi sen merkityksen tulevaisuuden rakentamisessa. Museolle esitelmöimään saapuva kirjailija Ari Niittyluoto kuvailee:

Hänen elämäänsä voisi kuvata eräänlaisena luokkaretkenä parempaan elämään – ei vain itselleen, vaan myös perheelleen. Kaikki kolme tytärtä lähtivät siirtolaisiksi Amerikkaan, mikä kertoo osaltaan siitä, kuinka rohkeasti perhe tarttui uuden ajan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Nylander ymmärsi myös yhteistyön voiman. Vuonna 1910 perustetun kalastajaseuran johtokunnassa hän toimi kuolemaansa saakka. Hän näki, että kalastajien yhteisiä asioita ja koko elinkeinoa voitiin edistää yhdistämällä voimat. Hänen elämässään yhdistyvätkin vahvasti pyrkimys eteenpäin, koulutuksen arvostus, usko yhteistyöhön ja halu rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Sarka-sunnuntain esitelmätilaisuus alkaa klo 13 päärakennuksen seminaaritila Riihessä 25.10.2026.
Esitelmätilaisuuteen on vapaa pääsy!

Päivän aikana ravintolassa on tarjolla lounasta klo 11-14 ja museon näyttelyissä voi vierailla koko päivän ajan puoleen hintaan. Tervetuloa museoon!

16
kesä

Pekka Juopperi: Tervolan kotiseutumuseon historiaa

Pekka Juopperi luennoi Tervolan kotiseutumuseon historiasta

Tervetuloa kuuntelemaan!

16
kesä

Tervolalaiset puumerkit

Eemeli Hakoköngäs kertoo puumerkkien kiehtovasta ja arvoituksellisesta historiasta ja erityisesti tervolalaisista puumerkeistä.
Puumerkeillä on vuosisatojen mittainen historia. Monilla Suomessa käytössä olleista merkeistä on juuret skandinavisissa ja germaanisissa riimuissa.

Tilaisuuteen voi myös tuoda tutkailtavaksi omia kuvia puumerkeistä tai esineitä, joissa on puumerkkejä!