esitelmä

Luomutilan laitumelta lautaselle

Onko sinulle väliä, minkälaisissa olosuhteissa syömäsi liha kasvaa? Onko asioita, joita olet halunnut tietää lihantuotannosta tai elintarvikeketjusta, jossa ruoan raaka-aineet liikkuvat? Huhtikuun Ruokakeskiviikkona 15.4. sinulla on mahdollisuus esittää kysymyksiä suoraan lihan alkutuotannossa työskenteleville tilallisille.

Kaksi loimaalaista luomulihakarjan kasvattajaa, Tuomas Lankinen ja Teppo Heikkilä esittelevät tilojensa tuotantoa tiloillaan Sarka-museolla Ruokakeskiviikossa 15.4. klo 18 alkaen. Illan aikana kuullaan myös, millaisia ruokia tilojen isännät itse mieluiten lihasta valmistavat.

Heikkilä on pitkän linjan luomulihan tuottaja, joka kasvattaa sekä herefordeja että itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä. Heikkilä palkittiin WWF:n ja MTK:n Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnolla vuonna 2010. Tuomas Lankinen puolestaan kasvattaa Mellilässä luonnonmukaisesti emolehmiä ja vasikoita lihantuotannon tarpeisiin.

Ruokakeskiviikko järjestetään museon päärakennuksen viereisessä rakennuksessa kokoustila Aitassa.
Ilta alkaa klo 18 ja kestää noin tunnin.

Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen on vapaa pääsy!

Tapahtuma järjestetään osana Saran Ruokakeskiviikko -tapahtumasarjaa.
Ruokakeskiviikkoisin museolla syvennytään erilaisiin ruokateemoihin kiehtovien asiantuntijaluentojen ja työpajojen kautta. Seuraavat Ruokakeskiviikot ovat alustavasti 2.9.2026 ja 11.11.2026.

Maaliskuun Sarka-sunnuntaina 29.3. klo 13 alkaen kuullaan FM Maria Syväniemen esitelmä 1900-luvun alkupuolen maaseudun lapsiköyhyydestä.

1920–1930-luvuilla Suomessa elettiin murroksen aikaa. Vasta itsenäistynyt valtio oli toipumassa vuoden 1918 sisällissodasta ja toisaalta kehittymässä agraariyhteiskunnasta kohti modernimpaa maailmaa. 1930-luvun alussa maailmanlaajuinen lama ajoi Suomenkin talouselämän kriisiin, niin kutsuttuun ”pula-aikaan”.  Tilanne heijastui etenkin maaseudun tilattomaan väestöön ja pienviljelijäperheisiin, joiden arki oli muutenkin ollut tasapainoilua jatkuvan niukkuuden ja puutteen rajamailla. Yhteiskunnalliset kriisit koettelivat lapsia ja ovat luoneet aikuisuuteen, ja jopa yli sukupolvien, saakka säilyneitä muistoja.

Esitelmän keskiössä ovat erityisesti kaikkein huonoimmassa asemassa olleet lapset, kuten huutolais- ja sijoituslapset, joiden kokemus on usein jäänyt tieteellisessä tutkimuksessa katveeseen. Huutolainen oli huoltajaa tai kotia vailla oleva lapsi, vanhus tai vammainen, jonka kunta luovutti hoidettavaksi huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa pienintä korvausta vaativalle yksityiselle henkilölle.

Turun yliopiston Suomen historian väitöskirjatutkija FM Maria Syväniemi tutkii väitöskirjassaan 1920–1930-luvun maalaislasten kokemuksia ja muistoja huono-osaisuudesta muistitiedon ja valokuvien avulla. Sarka-sunnuntain esitelmässään Syväniemi kertoo väitöstutkimuksensa pohjalta esimerkkejä siitä, millaista köyhien lasten arki on ollut sotien välisessä Suomessa ja miten sitä on eri vuosikymmeninä muisteltu. Miten entiset lapset kokivat köyhyyden ja miten nämä kokemukset ilmenevät eri tavoilla yksilön, yhteiskunnan ylisukupolvisuuden tasoilla? Entä miten aikuisten tuottamasta materiaalista on mahdollista tavoittaa lapsen näkökulma maailmaan?

Sarka-sunnuntai klo 13 museon päärakennuksen seminaaritila Riihessä. Esitelmätilaisuuteen on vapaa pääsy ja pääsyliput museoon ovat päivän ajan puoleen hintaan.