Maaliskuun Sarka-sunnuntaina 29.3. klo 13 alkaen kuullaan FM Maria Syväniemen esitelmä 1900-luvun alkupuolen maaseudun lapsiköyhyydestä.
1920–1930-luvuilla Suomessa elettiin murroksen aikaa. Vasta itsenäistynyt valtio oli toipumassa vuoden 1918 sisällissodasta ja toisaalta kehittymässä agraariyhteiskunnasta kohti modernimpaa maailmaa. 1930-luvun alussa maailmanlaajuinen lama ajoi Suomenkin talouselämän kriisiin, niin kutsuttuun ”pula-aikaan”. Tilanne heijastui etenkin maaseudun tilattomaan väestöön ja pienviljelijäperheisiin, joiden arki oli muutenkin ollut tasapainoilua jatkuvan niukkuuden ja puutteen rajamailla. Yhteiskunnalliset kriisit koettelivat lapsia ja ovat luoneet aikuisuuteen, ja jopa yli sukupolvien, saakka säilyneitä muistoja.
Esitelmän keskiössä ovat erityisesti kaikkein huonoimmassa asemassa olleet lapset, kuten huutolais- ja sijoituslapset, joiden kokemus on usein jäänyt tieteellisessä tutkimuksessa katveeseen. Huutolainen oli huoltajaa tai kotia vailla oleva lapsi, vanhus tai vammainen, jonka kunta luovutti hoidettavaksi huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa pienintä korvausta vaativalle yksityiselle henkilölle.
Turun yliopiston Suomen historian väitöskirjatutkija FM Maria Syväniemi tutkii väitöskirjassaan 1920–1930-luvun maalaislasten kokemuksia ja muistoja huono-osaisuudesta muistitiedon ja valokuvien avulla. Sarka-sunnuntain esitelmässään Syväniemi kertoo väitöstutkimuksensa pohjalta esimerkkejä siitä, millaista köyhien lasten arki on ollut sotien välisessä Suomessa ja miten sitä on eri vuosikymmeninä muisteltu. Miten entiset lapset kokivat köyhyyden ja miten nämä kokemukset ilmenevät eri tavoilla yksilön, yhteiskunnan ylisukupolvisuuden tasoilla? Entä miten aikuisten tuottamasta materiaalista on mahdollista tavoittaa lapsen näkökulma maailmaan?
Sarka-sunnuntai klo 13 museon päärakennuksen seminaaritila Riihessä. Esitelmätilaisuuteen on vapaa pääsy ja pääsyliput museoon ovat päivän ajan puoleen hintaan.
Vuodesta 2008 alkaen Sarka on valinnut joka kesä kumppanikseen kesäkohteen. Valittu museo tai kokoelma toimii Saran etäkohteena kesäkauden ajan ja sitä esitellään muun muassa näyttelyn avulla museon tiloissa. Vuotuisella kesäkohteen valinnalla nostetaan esiin ansiokkaita maataloushistoriaan liittyviä kokoelmia, kohteita ja historiallisia ympäristöjä sekä tuetaan maataloushistorian harrastusta Suomessa.
Sarka etsii jälleen yhteistyökumppanikseen ammatillista tai ei-ammatillista maatalousteemaista museota tai matkakohdetta. Kesäkohde toimii Suomen maatalousmuseo Saran etänäyttelynä yhden kesän ajan. Sen toimintaa esitellään muun muassa Saran ravintolasalin näyttelyssä, verkkosivuilla sekä lehdistötiedotteissa. Sarka voi myös tarjota kumppanilleen neuvoja ja vinkkejä museotoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen.
”Kesäkohdehaku on yksi museon vuoden kohokohtia, kun saamme tehdä valinnan kymmenien upeiden hakemusten joukosta. Moni hieno kohde on ollut kalkkiviivoilla useasti ennen valituksi tulemista, sillä tasokkaita hakemuksia on niin paljon. Ilahduttavasti hakemuksia on aina myös uusista kohteista,” kertoo Saran pitkäaikainen amanuenssi Elsa Hietala.
Valitun kohteen on oltava toiminnaltaan aktiivinen, oman esineistönsä tai rakennuskantansa tarinat tunteva ja sen on oltava avoinna yleisölle kesäkauden aikana. Kohdetta tulee hoitaa jatkuvuudella ja asianmukaisesti ja se voi sijaita missä päin Suomea tahansa. Viime vuonna kesäkohteeksi valikoitui tähänastisen historian pohjoisin museokohde, Rovaniemen kotiseutumuseo.
Kesäkohteeksi voi hakea lähettämällä hakemuksen 28.2.2026 mennessä Suomen maatalousmuseo Sarkaan. Käytössä on sähköinen hakulomake.
Valinta julkistetaan huhtikuun alussa 2026. Lisätiedot kesäkohteesta täältä ja lisätiedot hausta täältä.
Museolla järjestetään Talvipuuhapäivä sunnuntaina 22.2. klo 10–14. Päivän aikana museolla on monenlaista talvista puuhaa niin sisä- kuin ulkotiloissakin.
Tapahtumapäivänä pääsyliput museoon puoleen hintaan!
0-15 -vuotiaat vierailevat museossa veloituksetta. Meillä käy myös museokortti.
Mitä puuhapäivässä on luvassa?
Ravintola on myös avoinna ja lounas katettuna klo 11–15.
Lounas sisältää lämpimän ruoan, salaatit, leivän sekä jälkiruoan kahvin tai teen kera.
Etkö ehdi mukaan talvipuuhapäivään? Ei hätää! Museolla on talvitoimintaa koko viikon! Katso lisätiedot tästä.
Talvilomaviikoilla (17.2.-1.3. ti-su, ma suljettu) Sarka tarjoaa monenlaista tekemistä lomapäivien ratoksi. Luvassa on näyttelyihin ja museon piha-alueelle sijoittuvaa tekemistä, joka on suunnattu etenkin lapsiperheille. Alle 15-vuotiaat vierailevat näyttelyissämme aina veloituksetta ja aikuisten liput ovat 12 € tai voit vilauttaa museokorttia!
Talvilomaviikoilla Sarassa voit:
Lisäksi museolla vietetään Talvipuuhapäivää 22.2. klo 10-14. Tapahtumapäivänä pääsyliput museoon puoleen hintaan! Katso päivän ohjelma täältä.
Talvilomaviikkojen aktiviteetit museossa ovat avoinna kävijöille museon aukioloaikoina ti-su klo 10–17
Tervetuloa museoon!
Talvilomaviikoilla (17.2.-1.3. ti-su, ma suljettu) Sarka tarjoaa monenlaista tekemistä lomapäivien ratoksi. Luvassa on näyttelyihin ja museon piha-alueelle sijoittuvaa tekemistä, joka on suunnattu etenkin lapsiperheille. Alle 15-vuotiaat vierailevat näyttelyissämme aina veloituksetta ja aikuisten liput ovat 12 € tai voit vilauttaa museokorttia!
Talvilomaviikoilla Sarassa voit:
Lisäksi museolla vietetään Talvipuuhapäivää 22.2. klo 10-14. Tapahtumapäivänä pääsyliput museoon puoleen hintaan! Katso päivän ohjelma täältä.
Talvilomaviikkojen aktiviteetit museossa ovat avoinna kävijöille museon aukioloaikoina ti-su klo 10–17
Tervetuloa museoon!
Suomen maatalousmuseo Sarassa järjestetään Maataloushistorian päivät kesäkuussa 12.–13.6.2025.
Maataloushistorian päivät kokoavat yhteen maatalouden historian tutkijoita ja tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun sekä tutkijoiden että muiden aiheesta kiinnostuneiden välillä. Tapahtuma yhdistää monitieteistä tutkimuskenttää ja luo mahdollisuuksia kontaktien muodostamiselle. Tämän vuoden teemaksi on valikoitunut Maatalouden kriisit ja murrokset. Teema johdattaa maatalouden kipupisteisiin ja taitekohtiin, varautumiseen ja sopeutumiseen, elämään arvaamattomuuden ja muutosten keskellä.
Pääpuhujat
Patrick Svensson on Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) agraarihistorian professori. Hän on Pohjoismaiden edustajana European Rural History Organisationissa (EURHO) ja toiminut myös EURHO:n puheenjohtajana vuosina 2022–2023. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt maatalouden vallankumoukseen ja sen seurauksiin 1700- ja 1800-luvuilla. Hän on tutkinut myös taloudellista epäarvoisuutta maaseudulla sekä tilatason kokemusta muutoksista talonpoikien päiväkirjojen kautta.
Kaisa Karttunen on Helsingin yliopiston Maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa Ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori. Hän on ansioitunut ruokaturvan ja globaalien ruokajärjestelmien tutkija, virkamies ja tiedepoliittinen vaikuttaja. Hän on työskennellyt esimerkiksi YK:n alaisessa FAO:ssa, maa- ja metsätalousministerin erityisavustajana, ulkoministeriössä neuvonantajana sekä erilaisissa kansainvälisissä projekteissa.